IRC-Galleria

Haha..
Myöhästyin bussista kun olin menossa Nooralle.
Nyt odotan seuraavaa bussia
josta joudun vielä pulittamaan oivan hinnan.. :S
Noh kaikkea temme päästäksemme ystäviemme luo.

Eniten kummastuttaa kuitenkin yleisen liikenteen aikataulut.

Miksi ne eivät koskaan sovi meidän aikatauluihimme?
- Jaa-a!
Nyt lähden kuitenkin odottamaan seuraavaa bussia
ja unohdan "syvällisemmät" mietinnät vaikka hmm.. huomiselle!?

Tahtoisin olla rohkea.
Tahtoisin uskaltaa sanoa joitakin sanoja,
joiden seurauksia kuitenkin pelkään.

Sanonta kuuluu:
"Tilaisuus ei tule sitä odottavien kohdalle.
Tilaisuuden saavat ne, jotka uskaltavat hyökätä."

Jos uskaltautuisin ja sanoisin sanottavani,
saisinko tilaisuuden vaikka sanani satuttaisivat?

Olenko tarpeeksi rohkea ottamaan riskin?
Olenko valmis saavuttamaan jotakin suurta,
Kestääkö rohkeuteni?

Rohkeus ei kuitenkaan ole pelon puutetta,
vaan pelon hallintaa.

Hallitsenko pelkoni?
-Kyllä, jos olen vain vahvana.
- Ei, jos häviän pelon edessä.

Rohkeutta on kuitenkin monenlaista:
Rohkeus ilman rakkautta on itsekkyyttä,
Rohkeus ilman nöyryyttä on väkivaltaa,
Rohkeus ilman haavoittuvuutta on kovuutta,
Rohkeus ilman kestävyyttä on tyhjä näytös,
Rohkeus ilman voimaa on hulluutta.

Voin olla rohkea kuten Nasu.
Nasu voittaa pelkonsa auttaakseen ystäväänsä.
Nasu ei pelkää omaa tappiotaan,
vaan ystävänsä menetystä.

Tai voin olla rohkea kuten Risto Reipas.
Risto on aina valmis haasteisiin ja uusiin seikkailuihin.

Kuinka rohkea sinä haluat olla?

Question?

Ihmisen tulee olla sanavalmis.
Ei voi jäädä hiljaiseksi.
Oli tilanne mikä tahansa,
jotakin on pystyttävä vastaamaan.
Sanat on parempi puolustus kuin nyrkit.

Sananvapaus edellyttää rohkeutta sanoa.
Kun on rohkeutta, on vapautta.
Kun on vapautta, voi sanoa lähes mitä tahansa.

Lähdetään sananvalmiudesta
ja pyritään vapauteen.

Freedom.

Olin tänää Studia messuilla.. siel oli ahistavaa.
Ensinnäkin ihmisiä oli liikaa,
Näytteelleasettajia liikaa
ja tulevaisuuden mahdllisuuksia vieläkin enemmän liikaa.
Onneks mulla on vielä vuosi aikaa päättää.

Olin harkoissakin.
Tuskasta, oli kylmä
ja sit möhömahat selitti joukkueen tulevaisuudesta niin että varpaat jääty.
Ne kerkes sulaa ehkä 20 min. ennen harkkojen loppua. :/
Muutenki, sää oli ikävän viilee ja kävi ikävästi kurkkuun hengittää.

Muutama päivä synttäreihin.
Mennään kavereitten kaa syömää vähä parempaa mestaan
ku pizzeriaan..
Ei oo kyll varaa tarjoo ku meit on sen verran että...

Nyt nukkumaan,
Huomenna koulussa on edessä kuntotesti.
Ihanaa!
Lisäksi koulua on 8:sta jopa neljään asti
eli oon ihan kuollu.

Ärsyttävää muuten ku ihmiset ei tee mitään ajallaan.
Tänään sain juosta junalle koska jotku TUNARIT ei osannu hakea studia-lippujaan ajoissa.

Niin mikä sen on, mun paikka?
sitä oon miettiny.

Sit oon ihmetelly "eilisiä asioita" eli jos kiinnostaa joudut kurkkaa syvemmälle mun päiväkirjaan.

Eniten oon kyll miettiny et kuinka moni oikeesti välittä,
ketä ihan oikeesti kiinnosta.?

Aattelee nyt vaik mun synttäreit,
jotka on sunnuntaina.
Kuin moni, joka sanoo et "vitsi oot tärkee",
muistaa mun synttärit sunnuntaina.
Arvaisin 8/16. (Kerron sitte sunnuntaina miten kävi...)
Kuinka moni näistä muistaa tavallaan "pakosta"
tai velvollisuudentunteesta.
Arvaisin 5/8. (Tähän en voi kertoa vastausta sillä varma en voi koskaan olla.)

Aloin myös miettimään mistä johtuu ettei joku muista?
Johtuuko se siitä etten ole tehnyt itsestäni muistettavaa,
en ole ollut tarpeeksi esillä,
en ole ollut tarpeeksi mukava
vai en ole tarpeeksi merkittävä/tärkeä muistetavaksi?
Onko minun vikani ettei minua muisteta?

Vai onko unohtajan vika ettei hän muista
tai ettei hän pidä minua muistamisen arvoisena?

Onko se kenenkään vika..
Itse voin unohtaa olla esillä, olla olemassa.
Miksei jokin toinen voi unohtaa minua ja olemassa oloani?
En suutu itselleni unohduksesta joten
Onko minulla oikeutta suuttua toiselle?
Errare humanum est - Erehtyminen on inhimillistä ->
Miksi ei myös unohdus?

Lopuksi mietin kun,
Itämainen aforismi sanoo:
Mieli on kaikki kaikessa. Mitä ajattelet, siksi tulet.
-Mikä minusta nyt tulee?


En ole tyhmä kysyessäni näitä kysymyksiä vaan olen viisas kertoessani mitä en tiedä.
Jos joku osaa vastata ei hän ole välttämättä viisaampi vaan ehkä hän vain tietää tämän paremmin.

Tänään oli hämmentävä päivä.
Oikeestaan mä itse saan itseni hämmentyneeksi.

En tiedä mitä mun pitäis tehdä...
pitää taukoa, sanoa näkemiin vai jaksaa yrittää?
Oikeestaan en ees jaksais yrittää.
Tauko olis osittaista luovuttamista ja
näkemiin on lopullista enkä haluu sitäkään.

Haluan ohjeita ja apua, haluan totuuden,
haluun sen yhden, vaikka tiedän ettei sekään kestä ikuisuuteen.

Ei voi sanoo et olis hyvä olla.
Vaikeeta.

Tänään oli ihana herätys.
2 suloista hännänheiluttajaa tuli mun huoneeseen rapistelemaan parkettia pikkuruisilla kynsillään ja sitten ku ne huomas että heräsin ni tulivat hännät heiluen kiehnäämään ja antamaan "pusuja".

Koirat, tai eläimet yleensäkin, ovat niin vilpittömiä.
Ne todella pitävät sinusta tai sitten eivät.

Miksi me ihmiset olemme kaksinaamaisia ja omahyväisiä?
Miksi me emme arvosta niitä asioita joita meillä on vaan haluamme aina lisää?

"Take my photo off the wall
If it just won't sing for you
'Cause all that's left has gone away
And there's nothing there for you to prove

Oh, look what you've done
You've made a fool of everyone
Oh well, it seems like such fun
Until you lose what you had won

Give me back my point of view
'Cause I just can't think for you
I can hardly hear you say
What should I do, well you choose

Oh, look what you've done
You've made a fool of everyone
Oh well, it seems like such fun
Until you lose what you had won

Oh, look what you've done
You've made a fool of everyone
A fool of everyone
A fool of everyone

Take my photo off the wall
If it just won't sing for you
'Cause all that's left has gone away
And there's nothing there for you to do

Oh, look what you've done
You've made a fool of everyone
Oh well, it seems like such fun
Until you lose what you had won

Oh, look what you've done
You've made a fool of everyone
A fool of everyone
A fool of everyone"



Olen täysin mykistynyt.
Miltään ei tunnu, mitään en osaa sanoa.
Toisitko sinä sanat suuhuni?
Vihan, ilon tai surun?


Nyt soi kuitenkin Fool's garden - Lemon tree


Lisäys:

Vitsi, lueskentelin noit muitten päiväkirjoi ja tekis karmivasti mieli kommentoida.
Sit järkytyin ku tajusin etten yksinkertasesti "uskalla" tai kehtaa. "Ei emmä voi!"
-Miksi en.. en oo yhtään se huonompi kuin muutkaan, miks en vois muka kommentoida. Totta kai voin...
..silti jätin kommentoimatta.

Vitsi kattelin tosta parvekkkeen ikkunasta ku aurinko paisto niin nätisti ja aattelin ei voi kovin kylmä olla.. avasin oven ja otin muutman askeleen pihalla.. sinnehän paleltuu.

Ilma näyttää lämpimältä ja raikkalta, jos kesällä paistaa niinku sellanen keltanen valo ni nyt on sellanen kirkas valkone valo. Tykkään siit enemmän ku kaikki näyttää puhtaalta..

Lumi näyttää tossa valossa ihanan pehmeeltä ja raikkalta tai niinku kevyeltä,
no onhan se raikasta ku se on niin kylmää.
Pehmeetäki se on ja kevyttä.
Silti en oo tyytyväinen, se on kylmää.

Haluisin pyöriä lumessa, KIRKKAASSA ja PEHMEÄSSÄ lumessa, mutten kylmässä.
Mä haluan lämmintä lunta.. mutta en loskaa..

Alkaa tuntuu ihan joululta ku on lunta.
Kohta on joulu, muutama kuukaus,
mutta sitä ennen on pikkujoulu.

Ei, ei tää toimi..
Haluun joulun lämpimän lumen kera.

Tajusin vasta tänään et tääl on tällänen.. En oo kauhee kirjottelee päiväkirjaan mitään mut eilen sen olisin voinu tehä.. Eilen tajusin mun loppuvuoden tavotteet tai oikeestaan sen mitä oikeesti ehkä haluisin saada aikaseks.

Oon huono pukee ajatuksia sanoiksi, enkä osaa piirtää tai maalata, en soittaa enkä laulaa. Ehkä mä vaan silti yritän..

Joku oli kirjottanu jotain tän päivän CSI:sta.. oli ihan mielenkiintonen jakso, tosin musta kaikki rikospaikka tutkinta on aika mielenkiintosta...

Jaa-a.. mitäs sitä kirjottais. Olen aika huono tälläsessä, ehkä toivotan vaan hyvää yötä.