Mä jään aina miettimään,
kuinka monta unelmaa,
mä siihen tarviin,
että olisin onnellinen.
Ikuisesti yhdessä,
ei tunnu enään todelliselta,
mikään ei tunnu oikealta.
Ei tän pitänyt mennä näin.
Pahin on jo takana,
sä sanoit,
kyllä me selvitään.
Sun aiheuttama henkinen väkivalta
on kuitenki repinyt mua jo moneen
otteeseen hajalle.
Pieni sydän,
liian monilla haavoilla.
Mä toivoin,
uskoin,
et sä korjaisit mut
aina kerta toisensa jälkeen.
Mut kaikkia haavoja ei saa
korjattua ehkä koskaan..