ajoinpa juuri nokkakolarin... just tulin sairaalasta kotiin, pojat kantoi... onneks ei kukaan kuollu, lähellä varmaan oli, kummatkin autot lunastuksessa... onneks oli turvavyö... oisin varmaan kuollu, nyt on nilkka niin paskana, ettei pysty astuun... yks mun kyydissä olleista lähti hämeenlinnan sairaalaan, mut ei kai sillä shokkia ja käden sijoiltaan menemistä pahempaa ole... toivottavasti...vauhtia kummallakin autolla n.50km/h mettätiellä, paha mutka ei nähny tuleeko... piti mennä aamu neljään töihin.. jäi väliin... siivoaminen ei oikein toimi, kun ei pysty käveleen... tuli eka kolme päivää saikkua... huomen aamulla kuvauksiin.. jania pelästyin kun se näytti heti kolarin jälkeen siltä että oli kuollut, suu auki eikä silmiä edes räpyttänyt, vedin sen ulos autosta ja kaveri laittoi kylkiasentoon, kyl se hengissä sit oli, oksenteli sit pari kertaa, eli paha aivotärähdys... luojan kiitos ei pahempaa... en edes ajanut ylinopeutta, ainakaan mielestäni, en voi tietää, mut kun hiljensin vielä hyvin mutkaan, mut näki vastaantulevan auton liian myöhään, ei ollut mitään tehtävissä, meidän auton jäljessä n. 15-20m jarrutusjäljety, toisella autolla ei lainkaan... mut mä ajoin kait liian keskellä, sen takia että näin miten tie jatkuu... ei ois pitäny... nyt on aika hämärä olo... mut tapahtunu mikä tapahtunu, ei voi mitään... leveät renkaat ja läskit alla hiekkatiellä.. tervemenoa...