IRC-Galleria

Sellaiseksi tunnen itseni, huolehtiessani yksin
kodista, pojasta ja koirasta.
Kiitokseksi saan valituksen kotona olemisesta.
Jos tällainen kiittämättömyys jatkuu ei onni kukoista.
Ansaitsen parempaa kuin tämän.

Influenssa pieksi meidän koko perhettä.
Ensin olin minä, nyt jo yli viikon terveenä.
Toiseksi ukko, nyt kolmatta päivää terveenä.
Viimeisenä poika, nyt pari päivää terveenä.
Toivottavasti ei tule enempää vitsauksia ennen vauvan syntymää.

Raskaus etenee hyvin.
Viime neuvolakäynnistä (rv 30+1) vähän...
Sokerirasitustestit olivat olleet kunnossa.
Hemoglobiini oli alhaisempi kuin ennen, mutta olin juuri ollut influenssassa.
Painoa oli tullut lisää +2,2kg eli nyt tähän mennessä on tullut kaikkiaan +8,2kg.
Symph.fundus mitta oli 28cm. Eli aikamoinen ryhävalas olen...
Sydänäänet olivat 145 luokkaa koko ajan. Lisäksi neuvolakorttiin tuli merkintä rt.

Omien tuntemustenkin mukaan vauva voi hyvin.
Liikkuu paljon ja puskee kylkiluiden alle, kuten Henrikin muinoin. Auts :)

Lisäksi neuvolan täti varasi mulle vauvan kokoarvio ajan lääkärille...
Toivottavasti saisin lähetteen ultraan :)

Aurinkoista kevättä kaikille!

Olo on karmea.
Kuumetta, yskää, jäsensärkyä ja silmäsärkyä.
Mun normaalilämpö on sen 36,7.
Kuumetta on ollut alimmillaan 37,1 ja enimmillään 38,4.
Yskä on niin kova, että pidätyskyky tuntuu kadonneen.
Onneksi nielu ei ole ärtynyt ja pystyn syömään ja juomaan.
Yskä on rasittanut ainoastaan kurkunpäätä ja keuhkoja.
Jäsensärkyä on eniten selässä, hartoissa ja pohkeissa.
Silmäsäryn takia pysyttelen mieluummin hämärässä.
Eipä tule liiemmin katsottua tv:tä, eikä surffailtua netissä.
Toivottavasti paranen pian. Kipeenä on kamalaa.

Tänään anoppi ja käly kulta tulivat meille kyläilemään.
Anoppi päätti auttaa pesemään ikkunat mulle...
ja voi helv... mitä löysimmekään!
Toukkia!!! Kääk! Kyllä, keltaisia noin 1cm pituisia ja 0,5cm paksuisia toukkia!

Huomenna saa tulla isännöitsijä vierailulle....

Vauvalle tilattu vaatteita H&M:sta ja Elloksesta...
Lisäksi kaveri toi tänään Gessleinin yhdistelmävaununsa pestyinä meille...
Toukokuussa saan samaiselta kaverilta Cragon kaukalon vauvalle,
sekä sitterin, syöttötuolin ja hoitoalustan.
Hankittavana enää lipasto vauvan vaatteille ja muille tavaroille.
Nyt alkaa tuntua jo, että vauvallekin on paikka täällä :)

Tämän viikon keskiviikkona, eli toissapäivänä putosin anoppilassa rappuset alas.
Vauvalle ei käynyt kuinkaan. Varpaat ja vasen jalka sen sijaan ruhjoutui.

Keskiviikko oli juuri se päivä, jolloin lunta pyrytti taivaan täydeltä. Minä ja Henri olimme lähdössä kyläilemään. Kiireellä vein Nipsun anoppilan yläpihalle pikapissalle. Nipsu tapansa mukaan keräsi turkkiinsa ja tassuihinsa lumet kirmatessaan vajaa puoli metrisessä hangessa. Sisälle tultaessa jätin kiireen vuoksi kuivaamatta koiran, joka juoksi heti alakertaan. Itse tulin tuiki tavalliseen tapaani rappuset alas koiran jälkeen ja unohdin varoa. Nipsun turkista tippunut lumi oli kastellut portaat ja hupsista keikkaa silmissä vain vilisi, kun liukastuin. Muistan vain, kun mielessä pyöri vain; varo vauvaa. Sen seurauksena ruhjoin varpaani.

Olettaisin, että minulla on hiusmurtumat varpaissa ja jalkapöydässä. Lääkärissä en ole vielä käynyt. Ei ole ollut aikoja omalle lääkärille, enkä päivystykseen jaksa mennä. Eivät ne kuitenkaan varpaiden murtumille mitään tee, korkeintaan teippaavat ja senkin asian voi hoitaa maanantaina, kun menen sokerirasitustesteihin terveyskeskukseen. Röntgeniinkään en pääse raskauden takia. Joten lepuutan sairaanhoitajan puhelinohjeiden mukaan jalkaa 1-2viikkoa. Saan kävellä, mutta jalkaa pitää varoa.
Sen tähden Nipsu jätettiin anoppilaan hoitoon, kun en pysty Nipsun kanssa varomaan jalkaa. Sisällä kyllä, mutta ulkona varominen olisi mahdotonta. Nipsu kun on niin kamala ulkona.

Kyllä on outoa, kun Nipsu ei ole kotona. Ikävä on.

Maha-asukas voi hyvin.
Sydänäänet siinä 140 hujakoilla... ja tasaisia.
Maha kasvaa eteenpäin, ei sivulle. Onneksi.
Vauva liikkuu mahassa paljon. Liikkuminen on rajumpaa.
Potkut näkyvät jo mahan läpi.
Itselläni painoa on tullut lisää. Uskoisin, että nestettä osaksi.
Enää en voi nukkua selällään :(

Eilen anoppilaan tuli kyläilemään pikkuinen Osku poika, ikää 7vkoa.
Oskussa on enimmäkseen kultaistanoutajaa ja isän puolelta tulee kultsun lisäksi berniä. Joten musta väri tulee isukin puolelta.
Toivotaan, että Osku kyläilee enemmänkin anoppilassa niin Nipsu saa Oskusta ystävän.


Tässä muutama video:

http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=oskujanipsu021.flv

http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=oskujanipsu017.flv

Virvon varvon,
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuodeks.
Vitsa sulle,
palkka mulle!

Tänään puhelin soi kello 10:25. Henri pääsi anestesiassa tehtävään hampaiden reikien paikkaukseen. Joulukuun hammastarkastuksessa oltiin löydetty 5 reikää maitohampaista.
Kello 13:30 lähdettiin taksilla kotipihasta terveyskeskuksen yhteydessä olevaan keskushammashoitolaan. Ajan piti olla kahdelta, mutta viivästyi tunnilla.
Henri nukutettiin syliini, jonka jälkeen raavas anestesialääkäri nosti Henrin peitoilla pehmustettuun hammaslääkärintuoliin. Minun käskettiin tulla tunnin kuluttua takaisin, sillä välin sain poiketa kahville.

Neljän aikoihin palasin takaisin hammashoitolan aulaan. Anestesia lääkäri tuli sanomaan, että kaikki oli mennyt hyvin ja pora oli viuhunnut.

Puoli viideltä tuli hammaslääkäri ja kertoi, että Henriltä oli paikattu 7 reikää ja yksi maitohammas poistettu melkein juureen asti ulottuneen reiän vuoksi. Onneksi kysyin kielijänteen leikkauksesta, sillä he olivat unohtaneet sen. Hammaslääkäri lähti kuin ohjus takaisin ja kuulin, kuinka hän kysyi anestesialääkäreiltä, että eihän Henri ole vielä herännyt. Niinpä kielijänne leikattiin ja Henri sai kaksi itsestään sulavaa tikkiä kieleensä. Tämän hammaslääkärin mukaan kielijänne oli ollut hyvin tiukka, toisin kuin aiemmin tapaamamme hammaslääkärin mukaan vain vähän. Näkemyseroja saman ammatin harjoittajillakin.

Puolikuuden aikaan pääsimme vasta Henrin luo, sillä Henri oli oksentanut poistettaessa hengitysputkea. Oksennusta epäiltiin päässeen keuhkoihin ja saimme penissilliinikuurin sekä särkyä varten Pronaxenia. Huomenna menemme röntgeniin keuhkokuvia varten, jonka jälkeen omalääkärimme saa katsoa kuvat ja päättää tuleeko lääkitykseen muutoksia.

Nyt Henri parantelee muutaman päivän itseään lepäämällä ja nauttimalla jäätelöä ja muuta viileää.
Palkkioksi urheasta reissusta pieni mies sai robottikäsi prätkähiiren ja mummolta lohikäärmeen ja ritarin aseineen :) Kyllä kelpaa olla kipeä.