IRC-Galleria

Mamin raksu poksu karvakasa täytti tänään huimaisevat 2vuotta!
Kyllä on nopeasti aika kulunut, kun vastahan tuo oli sisälle pissivä 7viikkoinen penska.
Henri halusi aamulla, että järjestämme Nipsulle synttärijuhlat ja niin teimme.
Kutsutuista vain pikkuveljeni ja anoppilan naisväki pääsi tulemaan. Tsot tsot, muille, jotka eivät tulleet.
Tein Nipsulle kakun maksalaatikosta, jonka kuorrutin kermaviilillä ja koristelin kalkkunaleikkeestä tehdyllä 2v kirjailulla. Upea vai mitä?
Lahjaksi Nipsu sai meiltä päkäpääpässin ja ison solmuluun. Siskoni antoi Nipsulle pussin koiran hengenraikastaja herkkuja.

Hyvää syntymäpäivää myös Nipsun sisaruksille, eritoten Kake-veljelle!

Tänään eksyin illalla Siuron metsiin ihastelemaan ystäväni ja hänen ukkokultansa uutta kotia. Vierailuun oli kolme syytä: nähdä ystävieni talo, heidän 8vkoa vanha koiranpentu ja Sandran kesäluukki.

Itse en noista valkoisista ja turkillisista koirista perusta (olen laiska pesemään, harjaamaan ym.) etenkään Nipsun turkin tuoman työn jälkeen - paitsi Pyrystä :)
Ei siitä ällöttävän suloisesta karvapallosta voinut olla tykkäämättä. Niin ihana se oli!!!!!!! <3 <3
Nipsukin tykkäsi ällötyksestä. Hitaan lämpenemisen jälkeen Nipsutiini leikki Pyryn kanssa liki pari tuntia. Nipsu oli yllättävän lempeä Pyrylle, kun ottaa huomioon kuinka ärähti Oskulle... Pyry sai kiikkua Nipsun päällä, yli ja ali, puolelta toiselle, pureskella Nipsun koipia ja etsiä/hamuta tissiä... tosin sitä Nipsulta ei löytynyt ja Pyrylle olisi kelvannut Nipsun miehinen elinkin :D
Pyry oli kaikin tavoin ihana pentu. Etenkin Pyryn luonne oli sellainen, millaisen toivoisin olevan seuraavalla omalla koiran pennullammekin. Pyry oli ennenkaikkea avoin, rohkea ja utelias samojedin urospentu.
Reilu kolmen tunnin vierailun aikana sain räpsittyä 128 kuvaa ja 2 videopätkää. Tuli sitten kuvagallerian puolelle lisättyä kourallinen kuvista ja tänne päivikseen videot. Loput kuvat jäävätkin sitten koneen tukkeeksi ;)

http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=Pyry100.flv

http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=Pyry101.flv

Mun äitienpäivä aamu alkoi heräämisellä pa***n käryyn...
Nipsu oli tullut sopivasti mahatautiin. Ei muuta kuin mopin varteen.
Muutoin äitienpäivään kuului vierailu anoppilassa ja omalla äitellä.
Illasta mun miehet katosivat ajelulle ja tulivat takaisin ostoskassien kanssa.
Minä sain ruusun ja maljakon sekä kortin :)
Olivat ukot itselleenkin ostaneet... Ohessa kuva Henrin saamisista.

Veimme sitten viime maanantaina pojan pikkukylämme jalkkisseuran naperojalikseen.
Ensimmäiset reenit alkoivat ujostelemalla, pienellä itkulla ja haaveilulla. Valmentajien ohjeet kaikuivat
kuuroille korville, oli niin paljon ihmeellistä ja kummaa ;)

Samana iltana hankittiin jalisvermeet Prismasta. Tosin tiistaina täytyi käydä säärisuojat vaihtamassa kokoa isompiin. Mukaan tarttuivat Umbrojen sijasta Adidakset, sillä ilmeisesti kaikki kyseiseen naperojalikseen osallistuneet olivat löytäneet tiensä Prismaan ja valikoima oli huvennut lähes tyhjiin.

Uni maittoi ensimmäisten reenien jälkeen niin hyvin, ettei pikkumies olisi millään jaksanut herätä seuriksen kerhoon tiistai aamuna. Herättelin poikaa lähes kolme varttia ja tämä vain käänteli kylkeä.
Henri valitteli ensitöikseen kipeytyneitä jalkojaan; reenit olivat olleet aika vauhdikkaat. Totesin siihen, että sellaista se urheilijan elämä on, niin Henri tokaisi takaisin; En halua olla mikään urheilija.

Tänään keskiviikkona oli ääni kellossa toisenlainen. Aamusta lähtien pikkumies odotti reenejä. Meillä oli aamusta menoa kirkolle, jonne Henri olisi mieluusti lähtenyt nappikset jalassa :)
Illalla oli sitten reenit puoli kuudesta puoli seitsemään. Nyt meno oli alusta lähtien reippaampaa, eikä itkusta ja ujostelusta ollut tietoakaan, tosin pikkumies haaveili silloin tällöin tyypilliseen tapaansa.

Toivotaan nyt, että innostus jalikseen säilyy. Se olisi ihan terve harrastus meidän tietokone nörtille.

P.S. Tämän päivän reeneistä jäi muistoksi rakot pikkumiehen kantapäihin...

P.S.2. http://s218.photobucket.com/albums/cc95/TaunoPaavo/?action=view&current=FcKangasalanaperojalis022.flv

Sellaiseksi tunnen itseni, huolehtiessani yksin
kodista, pojasta ja koirasta.
Kiitokseksi saan valituksen kotona olemisesta.
Jos tällainen kiittämättömyys jatkuu ei onni kukoista.
Ansaitsen parempaa kuin tämän.

Influenssa pieksi meidän koko perhettä.
Ensin olin minä, nyt jo yli viikon terveenä.
Toiseksi ukko, nyt kolmatta päivää terveenä.
Viimeisenä poika, nyt pari päivää terveenä.
Toivottavasti ei tule enempää vitsauksia ennen vauvan syntymää.

Raskaus etenee hyvin.
Viime neuvolakäynnistä (rv 30+1) vähän...
Sokerirasitustestit olivat olleet kunnossa.
Hemoglobiini oli alhaisempi kuin ennen, mutta olin juuri ollut influenssassa.
Painoa oli tullut lisää +2,2kg eli nyt tähän mennessä on tullut kaikkiaan +8,2kg.
Symph.fundus mitta oli 28cm. Eli aikamoinen ryhävalas olen...
Sydänäänet olivat 145 luokkaa koko ajan. Lisäksi neuvolakorttiin tuli merkintä rt.

Omien tuntemustenkin mukaan vauva voi hyvin.
Liikkuu paljon ja puskee kylkiluiden alle, kuten Henrikin muinoin. Auts :)

Lisäksi neuvolan täti varasi mulle vauvan kokoarvio ajan lääkärille...
Toivottavasti saisin lähetteen ultraan :)

Aurinkoista kevättä kaikille!

Olo on karmea.
Kuumetta, yskää, jäsensärkyä ja silmäsärkyä.
Mun normaalilämpö on sen 36,7.
Kuumetta on ollut alimmillaan 37,1 ja enimmillään 38,4.
Yskä on niin kova, että pidätyskyky tuntuu kadonneen.
Onneksi nielu ei ole ärtynyt ja pystyn syömään ja juomaan.
Yskä on rasittanut ainoastaan kurkunpäätä ja keuhkoja.
Jäsensärkyä on eniten selässä, hartoissa ja pohkeissa.
Silmäsäryn takia pysyttelen mieluummin hämärässä.
Eipä tule liiemmin katsottua tv:tä, eikä surffailtua netissä.
Toivottavasti paranen pian. Kipeenä on kamalaa.

Tänään anoppi ja käly kulta tulivat meille kyläilemään.
Anoppi päätti auttaa pesemään ikkunat mulle...
ja voi helv... mitä löysimmekään!
Toukkia!!! Kääk! Kyllä, keltaisia noin 1cm pituisia ja 0,5cm paksuisia toukkia!

Huomenna saa tulla isännöitsijä vierailulle....

Vauvalle tilattu vaatteita H&M:sta ja Elloksesta...
Lisäksi kaveri toi tänään Gessleinin yhdistelmävaununsa pestyinä meille...
Toukokuussa saan samaiselta kaverilta Cragon kaukalon vauvalle,
sekä sitterin, syöttötuolin ja hoitoalustan.
Hankittavana enää lipasto vauvan vaatteille ja muille tavaroille.
Nyt alkaa tuntua jo, että vauvallekin on paikka täällä :)

Tämän viikon keskiviikkona, eli toissapäivänä putosin anoppilassa rappuset alas.
Vauvalle ei käynyt kuinkaan. Varpaat ja vasen jalka sen sijaan ruhjoutui.

Keskiviikko oli juuri se päivä, jolloin lunta pyrytti taivaan täydeltä. Minä ja Henri olimme lähdössä kyläilemään. Kiireellä vein Nipsun anoppilan yläpihalle pikapissalle. Nipsu tapansa mukaan keräsi turkkiinsa ja tassuihinsa lumet kirmatessaan vajaa puoli metrisessä hangessa. Sisälle tultaessa jätin kiireen vuoksi kuivaamatta koiran, joka juoksi heti alakertaan. Itse tulin tuiki tavalliseen tapaani rappuset alas koiran jälkeen ja unohdin varoa. Nipsun turkista tippunut lumi oli kastellut portaat ja hupsista keikkaa silmissä vain vilisi, kun liukastuin. Muistan vain, kun mielessä pyöri vain; varo vauvaa. Sen seurauksena ruhjoin varpaani.

Olettaisin, että minulla on hiusmurtumat varpaissa ja jalkapöydässä. Lääkärissä en ole vielä käynyt. Ei ole ollut aikoja omalle lääkärille, enkä päivystykseen jaksa mennä. Eivät ne kuitenkaan varpaiden murtumille mitään tee, korkeintaan teippaavat ja senkin asian voi hoitaa maanantaina, kun menen sokerirasitustesteihin terveyskeskukseen. Röntgeniinkään en pääse raskauden takia. Joten lepuutan sairaanhoitajan puhelinohjeiden mukaan jalkaa 1-2viikkoa. Saan kävellä, mutta jalkaa pitää varoa.
Sen tähden Nipsu jätettiin anoppilaan hoitoon, kun en pysty Nipsun kanssa varomaan jalkaa. Sisällä kyllä, mutta ulkona varominen olisi mahdotonta. Nipsu kun on niin kamala ulkona.

Kyllä on outoa, kun Nipsu ei ole kotona. Ikävä on.