Nahkatakin riisun päältäin
Jätän kengät eteiseen
Olen ensi kertaa asunnollas
Katselen tavaroitas
Alat meille teetä keittämään
Istuudumme pöydän ääreen
Kuppia haudon käsissäin
Välttelen katsettasi
Pelkään kai silmiäsi
Ne voivat minut tuleen sytyttää
kertosäe:
Miksen voi saada sua?
Miksen saa rakastua?
Vääräksi kauniin muuttaa
Sormus sormessain
Varastetaan vähän aikaa
Ollaan hetki lähekkäin
En vaadi paljoakaan
Tahtoisin ainoastaan
Hetken sua pitää sylissäin
Otsallesi painan suukon
Sinut päästän ja menen eteiseen
Nauhat sidon kengistäni
Ja tunnen lähteväni
Sydäntäni hautaamaan