vahvaa leukaa jykevää nenää
vanha mies on laittanut maaten
eikä nouse milloinkaan enään
kaksi jäntevää käsivartta
ovat täyttäneet tehtävänsä
nyt on ristissä karheat kourat
känsän vieressä niissä on känsä
en tiedä mihin hän uskoi
en tiedä tiesikö tiestä
sinä armahdit syntistä naistakin
armahda nyt työmiestä
hän teki työtä kun jäätyivät järvet
hän teki työtä kun kukkaset kukki
hän teki työtä aamusta iltaan
ja yönsä hän nukkui kuin tukki
tuli teltta tulvillaan niitä
jotka maailman loppua manaa
hän kuunteli ymmärtämättä
heidän saarnoistaan yhtäkään sanaa
en tiedä mihin hän uskoi
en tiedä tiesikö tiestä
sinä armahdit nimesi kieltäjää
armahda nyt työmiestä
minä katselen kuollutta miestä
katson silmäni kyynelissä
sillä minullakin poloisella
on känsiä kämmenissä
herra armahda tyhmiä meitä
ja opasta karkeaa kättä
oomme istuneet viimeiseen penkkiin
ja lähdemme ymmärtämättä
en tiedä mihin hän uskoi
en tiedä tiesikö tiestä
sinä armahdit ristillä ryövääjää
armahda nyt työmiestä