Löysin vaaleanpunaisen pienen pahvista revityn palasen. Siinä luki:
"Mie rakastan sinnuu!"
<3: Tiina 2000
Ja kaiken kukkuraksi piti ajaa Kausalaan tänään, joten ohitin onnettomuus paikkasi.
Aika hassua radiossa soi samaan aikaan:
Minä olen miettinyt sinua paljon
Paljon enemmän kuin ketään muuta
Kaipuuta polttavaa olen tuntenut kylmin illoin
Miettinyt sinua silloin enemmän kuin muita
Minä olen muistanut sinut hyvin
Niin paljon paremmin kuin ketään muuta
Minä olen muistanut sinut niin kauniina kuvina
Vakavina unina muistanut paremmin kuin muita
kertosäe:
Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana
Suruna sielussain, valona yössä vain
Minä olen valvonut tuhat yötä
Tehnyt työtä tyhjää niin kuin kuolemaa
Kaipuuta polttavaa olen tuntenut näillä teillä
Elämäni kintereillä ajanut eteenpäin
Jotenkin nauratti ja itketti samaan aikaan.
Vaikka onkin kulunut jo kohta kuusi vuotta niin mietin sinua ja meitä usein.
Naurusi olisi valloittanut koko maailman, tai toinen vaihtoehto olisi ollut, että kaikki olisi kuollut nauruun naurustasi....
Kauheesti oon miettinyt asioita, olisi kauheasti asoita, mitä näiden vuosien varrella on tapahtunut ja mitä olisin halunnut jakaa kanssasi.
Niin paljon jäi sanomatta...
Mutta, kyllä me paljon ehdittiin kokeakkin yhdessä... Ja niille jutuille naureskelen kyynel silmillä, ei että surettaisi, vaan koska naurattaa liikaa...
Tahdoin vain sanoa, että ikävä on... Ja mielessä ja sydämmessä asustat ikuisesti! <3