Ehä vielä jonakin päivänä nämäkin kyyneleet muuttuvat muistojen ja ilojen kyyneleiksi. Mutta nyt... minut täyttää suuri viha ja inho, tuntuu niin pahalta.
Ainut mitä voin tehdä, niin olla lähellä, kuunella ja sanoa kuinka rakas joku voi ollakaan minulle. Se on asia jota ei saisi pitää itsestäänselvyytenä, vaan sanoa se ääneen.
Ikinä ei tiedä milloin on jo liian myöhäistä.
Uusimmat blogimerkinnät
- Argh! 09.10.
- HorrorPops - Everything's everything 07.09.
- Ehkä elämä voittaa... 07.09.
- ~Hento kuiskaus~ 11.08.
- Hullukshan tässä tulee, jos ei pääse y... 28.07.
- http://www.youtube.com/watch?v=g2ewtoq... 26.07.
- Astetta unettomampi yö... 25.07.
- Kiva tunne, olla pitkästä aikaa hymy suin.... 21.07.
- Oon ollu tänään astetta tehokkaampi... :... 17.07.
- [Ei aihetta] 05.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (92)
-
▼
2008 (353)
- ▶ joulukuu 2008 (22)
- ▶ marraskuu 2008 (33)
- ▶ lokakuu 2008 (17)
- ▶ syyskuu 2008 (28)
- ▶ elokuu 2008 (32)
- ▶ heinäkuu 2008 (28)
- ▶ kesäkuu 2008 (28)
- ▶ toukokuu 2008 (101)
- ▶ huhtikuu 2008 (27)
- ▶ maaliskuu 2008 (20)
- ▶ helmikuu 2008 (6)
- ▶ tammikuu 2008 (11)
- ▶ 2007 (29)
- ▶ 2006 (13)