Aasi, seisoi joen rannalla ja katsoi kuvaansa vedestä. "Sydäntäsärkevää",
hän sanoi. "Sanalla sanoen, Sydäntäsärkevää." Hän kääntyi ja asteli
hitaasti myötävirtaan parikymmentä metriä, kahlasi joen yli ja käveli
takaisin toista rantaa. Sitten hän katsoi taas kuvaansa vedestä. "Kuten
arvelinkin", hän sanoi. "Yhtä surkeaa tältä puolelta. Mutta kukaan ei
välitä. Kukaan ei huoli. Sydäntäsärkevää, sanalla sanoen."
Kyllä meillä on ihaan kanssa paljon yhteistä...