Sinut saattaa oisimme tahtoneet
onnen päiviin mukaan,
riemuksi ruusujen, lintusten,
eikä sua kiusaisi kukaan.
Voi, sinun vanhempas kapinoi
taivaan tahtoa vastaan.
Mutta on tuskaa tuudittaa
kuoloon rakasta lastaan.
Emme hennonneet ois sua antaa
edes kauneimman enkelin syliin,
nuku vaan pienoinen,
että et nää vanhempas kyyneleitä.
Voi rakas pieni,
raskas tie edessä odottaa meitä.
Nukkuos lapsemme kultainen,
Jumalan lapsi pieni,
kunnekka täältä sä kuljetkaan,
sinne on meidänkin tiemme.
http://www.youtube.com/watch?v=XMbvcp480Y4&feature=related