Muistot vainoaa mua,
en pääse niistä yli,
en osaa irroittaa,
vaikka kuinka haluaisin.
Vaikka oot tehnyt paljon pahaa,
mä en pysty unohtaa sua.
Tekos voisin unohtaa,
ja anteeks antaa.
Mitä mä teen?
Miksi sä annoit mun ehtii unelmoimaan?
Kaikki on särkynyt,
ja sydän itkee ikävää,
vieläkin.