Rikkinäinen, linnun luinen, olen lapsi maan. Pimeässä joudun yksin vaeltamaan.
Kuinka lapsi maailman voi jaksaa kaikkea, kun on maailmassa niin paljon pahuutta.
sisälle sattuu, mut hymy kestää, aika vierii, arvet estää.
Sinä vain, voit minut pelastaa, hukkuvalta maailmalta, kipuni sä tunnet kanna ne puolestain.
Mä annan sulle tämän taakan, kauan se horjutti, mut nyt syliisi lämpimään, mä murrun jälleen, kyyneliin, jää viereeni<3