Elikkäs torstai aamuna oli aika käynnistykseen, mentiin miehen kanssa jorviin siinä puoli yhdeksän aikaan ja odoteltiin lääkäriä. Lääkäri tuli sitten vähän yhdeksän jälkeen ja katsoi tilanteen 1cm auki jonka oli jo ollutkin muutaman viikon..noh, sitten laitettiin yksi "murunen" joka auttasi avautumista ja supistukset lähtis käyntiin, siinä makoilin tunnin käyrillä muutama hassu supistus siinä sitten tuli ja lähdettiin sitten kävelemään miehen kanssa, päivän mittaan supistukset kasvoi ja tiheni mutta niitten kanssa pysty hyvin vielä elämään, päivä meni siinä odotellessa ja välillä tuli jo turhautunukkin olo kun odotti odotti vaan että pääsis tosi toimiin. Siinä sitten puolenyön aikaan kätilö katto tilanteen, 3cm auki VASTA! kätilö sitten soitti alakertaan synnärille että mitä mieltä ne siellä olis että nukutaanko yö vai ottavatko saliin kalvojen puhkasuun ja sieltä sitten sanottiin että ruuhkaa on että jos yön pystyy nukkumaan niin aamulla sitten katotaan uudestaan tilannetta. Siinä sitten särkylääkettä nassuun ja mies kotiin nukkumaan lääkri tulee yhdeksän aikaan aamulla taas kattomaan tilannetta.
Perjantaina aamulla herään ja ei supistuksia missään.. *huokaus*
Lääkäri tulee siinä kymmenen aikaan kattomaan ja edelleen sama tilanne kun illalla.
Eli seuraavaksi saliin ja kalvojen puhkasulla jatketaan, eli kahdeltatoista viimeistään päästäisi saliin
kun ruuhka on ohi.soitin sitten niehelle ja pyysin tulemaan takasin.
Seuraavaksi kello tulee kakstoista ja edelleen joudutaan odottaa nyt ei tietoa koska päästään saliin mutta jos supistuksia alkaa tulee niin sitten suoraan saliin päin, mutta eihän niitä tietenkään tullut.
Siinä taas käveltiin ympäsi jorvia ja välillä osastolle kattomaan jos pääsis jo, no kahen maissa kun astuttiin hissistä osaton puolelle ni hoitaja sano että nyt tuli soitto että saliin pääsee..
"JES VIHDOINKI!" tuli molemmilta.. Salissa kalvot puhkastiin kolmen aikaan ja taas lähettiin kävelylle josko nyt tulis supistuksia, tunti siinä käveltiin ja ei, takas saliin siis ja oksitosiini tippa tippumaan siinä sitten meni hetki ja johon rupes supistuksia tulemaan, annosta nostettiin aina pikkuhiljaa ja rupes olemaan jo sellasia supistuksia että huhhuh, siinä mulle tarjottiin ilokaasua ja puudutuksia mutta mä vaan sanoin että "ei kiitos, en halua".. Sitten meni jonku matkaa taas eteenpäin ja päädyin taas kokeilemaan ilokaasua, vaikka tiesin että pahaolo mulle siitä tulee ja niin tulikin, eli en ottanu ku pari hönkäsyä sitä sitten sanoin että pois tää kiitos ja epiduraalia tilalle, kätilö sitten katto tilanteen ja 4cm auki, AAH!siinä meinasin jo menettää toivon että ollaan siellä vielä seuravanaki päivänä, sitten tuli anestesia lääkäri ja kello oli jotain 19.20, siinä se laitteli mulle epiduuralia ja mä juttelin miehen kanssa..oi mikä ihana helpotus ku epiraali alko vaikuttaa, makoilin ensin hetken ja sitten nousin istumaan ja lueskelin lehteä..kaheksalta vaihtu kätilö ja olin hyvin iloinen siitä koska meillä oli aluks kätilönä ihminen joka oli jo esikoisen synnytykses mukana joka on ihan hirvee harakka näin suoraan sanottuna..
Toinen kätilö tuli sitten esittelemään itsensä ja sanoi samalla että jos soitetaan kelloa niin voi olla että joku toinen tulee siinä käymään että sen toisessa salissa on pahat paikat menossa,selvä ei siinä sitten mitään..no kymmenen aikaan sitten rupes tuntuu että epiduraalin vaikutus alkaa loppumaan ja vessa hätä on kova, pientä painettakin tuntuu, kätilö kattoo tilanteen ennenkun päästää vessaan ja 6cm auki, joo vessaan vaan ja sitten kätilön kanssa yhessä mietittiin että otetaanko lisää epiduraalia nyt vai myöhemmin, otetaan nyt kun menee kuitenkin vielä hetki ennenku on ponnistus vaihe ja sitten on mukavampi ponnistella kun epiduraalin vaikutus ei oo niin suuri..sitten meni joku 45min. ja mulle tuli ihan kaamee paineen tunne, ei ei tää voi olla sitä justiinsa oli 6cm, no jos nyt kuitenkin katottas tilanne, joo elikkäs se ois sitten sen 10cm ja vois pikkuhiljaa ruveta ponnistelemaan, siinä hetken odottelin sitten ihan sitä että tulis kunnollinen ponnistamisen tarve ja klo:23.00 vähän ähkäilin siinä ja 23.03 ponnistin kunnolla 3 ponnistusta ja tyttö syntyi klo:23.08!
Tässä nyt jotain "lyhyesti" tiivistettynä..
Sunnuntaina illalla viimisen labran jälkeen päästiin kotiin<hymy>