Sä kävelet käsi kädessä
mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien
sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen,
annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla,
vaik oon ihan paskana.
Se pieni kuolema kun oma
sydän särkyy, se tunne
millon sisuskalut ylösalas
kääntyy,
kun sattuu näin paljon on
pakko olla elossa, ei
haluu olla elossa, erossa.