IRC-Galleria

Ala vetää!
Sä unohdit ottaa sun tuoksusi tyynyliinoista kuvasi mun lompakosta unohdit
Sä unohdit ottaa kosketuksen iholtani kovalevyn puhdistaa sun runoista sä unohdit
Kellopeliappelsiinin Almodovar-boksin ja Bowiet ja Dylanit sä muistit kuitenkin

Eihän se tunnu missään
Ala vetää
Ja sähän et lähde minnekään
Ala vetää

Sä unohdit ottaa voimajoogaoppaan ja rentoutumiskasetinkin soittimeen sä unohdit
Sä unohdit ottaa sun postimerkkikokoelman Snoopy-pyjamankin pesukoneeseen sä unohdit
Stereot ja videot mikroaaltouunin ja sarjakuva-albumit sä muistit kuitenkin
Stereot ja videot mikroaaltouunin ja Tsehovit ja Prozacit sä muistit kuitenkin

Hei soita mulle iltaisin se laulu,
johon lapsena nukahdin,
sen jo unohdin.
Opeta tekemään se,
mitä koskaan itse en uskalla,
minä sinua suudella.

Tuo mulle pieni lapsi,
joka kertoisi sen,
mikä on tärkeää,
en sitä itse nää.
Opeta minulle se leikki,
jota pihoilla lapsena leikittiin.
Kuvia selkään piirrettiin.

Vie minut takaisin betonikaupunkiin,
jonka varjoihin kadottiin.
Hukuta minut silmiisi yönsinisiin,
jättiläisen suolakyyneliin.

Pysäytä kellot siihen hetkeen,
kun sinulle antaudun,
ikuisesti mä olen sun.
Vie sinne missä kauan sitten
kadonnut hämärä ilta peittää
mun lumiset lapsenkasvot.

Vie minut takaisin betonikaupunkiin,
jonka varjoihin kadottiin.
Hukuta minut silmiisi yönsinisiin,
jättiläisen kyyneliin.
Vie minut takaisin lapsuuden ensilumiin,
syksyn varjoihin piteneviin.
Opeta minut uskomaan ihmeisiin,
ihmislastemme kuiskauksiin.