Sinut jälleen näin, omakseni sain.
Sinut ikuistin sydämeeni, syvälle sisälleni.
Sait minun rakkauteni, ikuiset tunteeni.
Sait minut nauramaan, onnesta kehräämään.
Yhden virheen teit, sydämeni mennessäs veit.
Yhden kerran sen sanoit, liian syvälle painoit.
Rikoit sydämeni palasiksi, liian pieniksi sirpaleiksi.
Rikoit liian kaunista väliltämme, kaiken ihanan rakkautemme.
Nyt molemmat siitä maksamme, surussa yksin makaamme.