Jos vaan osais tehä jotain joskus oikeen,
mutta musta tuntuu että mä en saa mitään tehtyä niinku pitäis.
Ku mä istun ja tuijotan ulos nii tulee mieleen ne hetket ku istu viel maalahdes joen rannalla. Oikeestaan mä vihasin sitä, siis elämää siel, tai sillon kyl elämää muutenki, mut toisaalta sillon ku sato ihan kaatamalla nii oli ihan mahtavaa vaan istuu jossain lankulla joka menee siitä joen yli ja paleltua siihen. Se oli jotenki niin hienoa. Mä kaipaan niitä iltoja ku mä istuin mun veljen kans siel laavulla, istuttiin vaan ja juteltiin tosi myöhään. Ei sitä samaa tunnelmaa täällä saa, näkis ees sen veljen.
Nyt mä oikeesti kaipaisin jonku, jonka kans vaan istuu puhuus, ei siinä tarvi mitään järkee olla, mutta siis oikeesti että istuis paikallaan ja miettis kaikkee. Musta tuntuu että mä kadotan itteni vähän väliä. Et ku mä katon peiliin nii mä en tiiä mitä mä nään. Jos multa kysytään 20 kertaa kuka mä oon, en mä siihen oikeesti osais vastata. En mä tiiä. Tai siis mä tiedän kuka mä haluisin olla, mä tiedän miten mun pitäis olla, mä tiedän mitä muut olettaa mun olevan, mut tiedänkö mä mitä mä oon. Joskus kuvittelin tietäväni, nyt taas tuntuu että mä en jaksais edes ajatella. Et kuljetaan vaan eteenpäin ja katotaan mitä tulee vastaa. En mä jaksa ottaa vastuuta, en mä jaksa olla kunnolla, en mä jaksa täyttää kaikkien vitun oletuksia, siitä mitä mun pitäis olla. Mä haluun mennä istuun siihen hiekkalaatikolle takas ja tapella jostain lapiosta, mä haluun takas ne ajat ku se kovin homma oli se ettei osannu päättää mitä leikkis ku oli tylsää. Saanko mä istuu kaupan lattialla huutamassa ja kiroomassa kaikkia? Pliis mä en oo ikinä tehny sitä! Mut jos sen nytte tekis nii mä istuisin aika nopeeta hoidossa. Nyt vaan on sellanen fiilis että mä haluun repiä jotaki ja istuu satees. Mut sitte taas mä oon onnellinen ja haluun pitää hauskaa ja olla teijän kaikkien kavereitten kans ketä mulla on.
Miks tästä tehään näin vaikeeta, ja katotaan sitte että kuka pärjää pisimpään. Tää on ihan sairasta. Mut onneks mulla on sut<3 ja teijät ja kaikkee. Vaikka te nyt ette tykkääkkään sateesta vaik oikeesti ei ees satais ku on vaan kosteeta! Sitä muka ollaan niin sokeripaloja tai jotakijotaki! Ihan epänorlmaaleja ootte kaikki! Miks kaikki mun kaverit on epänorlmaaleja? :( mä tunnen itteni ihan liian fiksuks näitten kaikkien seurassa. On seki aika rankkaa sitte lopulta!