IRC-Galleria

se ois keskiviikko sit kohta pulkassa.
joopa joo ja diipadaipa.
aamulla tuli aika shokki-puhelu mun rinsessaltani,
mut pointti on se että se tyty ei oo yksin,
koska meitä on monta murun tukena ja turvana 24/7. <3
ja asiat selviää. niin niillä kuulemma on tapana.

kunto on tänään ollu paljon parempi ku eilen
ja hyvä niin koska ei jaksais enää olla punkassa.

kerrankin MULLA on ongelma.
haluisin niin kovasti kirjoittaa jotain minskumaisen
typerää yhelle ihmiselle mut mun pää lyö tyhjää.
ju, täl kertaa harvinaisen tyhjää, ei osu edes
tiiliseinään.
tietty tiedän ettei mulla tarvii olla ees mitään asiaa
ottaakseni yhteyttä, mutta kun.. jotenkin ei vaan oo
mun juttu naputtaa huvin ja urheilun vuoksi muuta kuin
niille jotka tuntee mut läpikotaisin. niille voi naputtaa
ihan ilman syytäkin ja ne on iloisia :D

enää pari päivää. sit pitää tietää
et laittaako sitä kukkaa päähänsä vaiko eikö sitä laita.
joku tuntomerkki ois kiva. koska mun silmät ei näe
eikä mun korvat kuule joten apuvälineet ois kivoja..
tietty jos edgar päättäis hypätä vaiks simeonin kaulaan ni
joko mä puolustautuisin ninja-liikkeillä tai sit halaisin lujasti
takaisin.. se on joko-tai-juttuja taas :D
kannattaako ottaa riskiä? sitä en tiedä. koska ihminen kuitenkin
aika herkästi ottaa ja puolustautuu jos niikseen tuloo.

mun puhelimet saattaa sulkeutua.
ne ihmiset tietää jotka tietää et miks niin tapahtuis
joten ei kannata huolestua kaikki on loistavassa kuosissa
ja mitään ei ole tapahtunnut eikä mikään ole hätänä.
ne joiden tarvitsee saada mut kiinni, tietävät kyllä
mistä kannattaa yrittää jos omat on suljettuina :D
mut ei mitään, pe puhit on auki koska pitää sopia rehvejä.
IIIKS! mua jotenkin jänskättää mut hyvällä tavalla.
perhoset pörrää masussa ja silmät kiiluu ja menojalkaa vipattaa.
mut vielä pitää malttaa ja kerätä voimia.

huomas taas tossa viikonloppuna et ei meistä oo
menemään vaan "yhelle" ei, se ei toimi.
se on joko 1 = 4 tai vähemmän.
mut ikinä se ei jää vain siihen yhteen.
toivottavasti joku opettaa mulle vielä ton jalon taidon.
koska muuten se käy kalliiksi. onneks nyt yks ihuna tytynen tuli
ja tarjos ja maailma hymyili (; oli muka mua niin ikävä et oli pakko
keksiä jotain, ihana sekopää se tytteli on. hah. hyvä ainakin
valehtelemaan tosta ikävästä.. xD
((tajusin just et ei muuten käyty kattomassa sitä kuuluisaa
turun ainutta vihreää puuta.. piru.. no mut se näky melkein telkkarissa
tossa yhtenä päivänä joten no hätä.. pitää siis ottaa uusiksi
taas toi reissu. ja onneks molempien pieni morkkis eräästä asiasta
on helpottannu. miun edgarinikin sanoi et oon ihana ku tollaasia ajattelen.. heha
parannetaan siis tapamme seuraavalla kerralla. säännöt kun kuitenkin on sääntöjä.))

nyt kaunis kumarrus.
nokilleen lento.
ja tää lähtää teesorvin ääreen.

näkyy :D jipijajei.