IRC-Galleria

Rölli - Usvametsän Neito

-Kun kerran metsässä kuljeksin
hämärän tulleen huomasin
ja puiden lehdet olivat pudonneet.
ja sumupilvet laskeutui ja ympärilleni kietoutui
ja taivaalinnut olivat vaienneet.

Mikäs paikka tämä oikein on
näin usvametsän aukion
ja silloin kuulin laulun ihmeellisen
ja huomasin metsässä neitosen ja se neitonen oli surullinen
ja poskellaan mä näin kyyneeleen.

Usvametsän neitonen, hän kertoi läpi kyynelten
tarinansa surullisen ja se oli niin ihmeellinen
että minä ymmärtänyt oikein en

"Oon usvametson vanki tääl ja ainiaaksi tänne jään
vaikka viihdy täällä en mä ollenkaan
tahtoisin mennä pois
kauniimpaa varmaan muualla ois
mutta löydä en kai tietä milloinkaan"


-Lähdepä sitten matkaani mun, röllimetsään opastan sun
siellä kukkii metsä ja puut ja laulaa lintujen suut
niin laulaa lintujen suut.

"En poistua täältä saa, tää on minun kotimaa
vaikkei ruoho täällä enää kasvakaa
jos ajatella kauniisti sä osaisit,
niin varmasti
saisit kaikki kukat kukkimaan."

-Mutta enhän minä kauniita osaa paljon ajatella
kun tuhma täytyy olla mun,
minä muuten auttaisin sun,
muuten mä kyllä auttaisin sun.

"Voi, eikö kukaan kaunista osaa enää ajatella
vain niin voi tämän metsän pelastaa
jos yrittäisit kuitenkin mä iloiseksi tulisin
ja kauniiksi myös muuttuis tämä maa."

-No minäpäs koetan ajatella jotain hyvin kaunista
rakkaus....[muahaha] ja ystävyys.
ne ovat kauniita,
nehän ne ovat kauniita.

"Nyt linnut tulevat takaisin kai huomaat sen jo sinäkin
ja puiden lehdet ovat kasvaneet
metsä jälleen kaunis on, ei kukaan ole onneton
ovat kaikki tänne takaisin saapuneet."

Ovat kaikki tänne takaisin saapuneet.