ei paljoo nappaa.. kävin sit taas YLLÄTTÄEN lekuris tän selkäni kanssa, mist pihtipudas-cityn hieno lääkäritäti on sanonut et se on vaan NOIDANNUOLI viimeisen reilu kuukauden ajan..ja et koita vaan mennä töihin heti kun pystyt (suomennettuna älä lorvaile)
Noh, minähän en näitä hänen töihin meno käskyjään ole totellut, koska selkä niin pirun kipee (nukutaan max. 2h/yös). (kivulla johon sanat ei enää riitä) Ja tosiaan vääntäydyin taas eilen sit tk:hon..
Aluksi lääkäri rupee vaan sanoo et oot ollu saikel maaliskuus-johon mä et joo mun polvi oli sillon kahen polven paksunen et lue sielt koneelt mitä sinne on kirjotettu..
Sit rupee selittää et ootko jumpannu- mä sanoin et miten täs jumppaat ku selkä on oikeesti paskana..
Siinä se sit mietti et noh, pitäisköhän sulle sit kirjottaa sitä saikkee-ni sanoin et en mä sil saikel loputtomiin voi olla et haluisin jo tietää mikä mättää, ja kysyin joko jkl:stä on tullu lausunto mun kuvist-lääkäri sanoo et katsotaan mutta minun mielestä niissä ei ollut muuta vikaa kuin se että selkäranka on mutkalla.. menee hetki kun se lukee mitä jkl:stä on kirjotettu.. sit tuumaa että joo täällä näkyy alaselässä VÄLILEVYN RAPPEUMA!! minä kysyin et mitä sanoit.. niin sano uudelleen et kyllä sinulla on rappeuma täällä selässä..
Siinä vaihees meinas 4 ärräpäätä päästä tuleen..
Lääkäri vaan selitti että kun ei sitä noin nuorella ihmisellä ruukaa olla..
Nii-in ei ruukaa joo, mutta minkäs teet siellä se nyt on eikä sille voida yhtikäs mitään tehdä!
Siinä se mun noidannuoli ja lorvikatari ny oli sit..
Oon miettiny et jos saisin päivän elää tervettä elämää (ilman olkapää, polvi ja selkä vaivoja..yliliikkuvia niveliä) niin nauttisin siitä päivästä täysin siemauksin, miten paljon sitä voiskaan tehä ja harrastaa ilman kipuja ja rajotteita..
Tässä sitä ny ollaan ikää ei viel 23v ja kroppa sanoo STOP ny riittää.. Olen jo 5vuotta tienny et olkapäälle ei mitään voida tehä, se lähtee pois paikaltaan ja se on sit vaan voi voi, laita takas paikalleen.. sen asian kans viel jotenki on pystyny elää
1,5v tienny et polvi ei ikinä tuu enää kestää juoksemist ym. tärähtelyä ku voi pettää alta kun vaan kävelet.. eli harrastukset oli kertakaikkiaan vähennettävä pois..
ja nyt sit viel tämä.. mitä täs sit paljo voi enää tehä.. OLLA KATKERA..
Melkein voisin väittää et ELÄMÄ on PERSEESTÄ..
Koita siinä sit hymyillä leveesti ja olla niinku sulla olis kaikki hyvin..
-Palapeli kiittää kuittaa ja kumartaa-
Pakko oli jo johonki purkautuu..