Otan uusii askeleit eteen päin
vanhat taakse jätän
en niitä jälkiä enää kulje
en eti, en kaipaa
enkä takaskaan ota.
Taas mennään eteen päin, eväil näil
ne saattaa tuntuu epämääräsilt, mut hei
sä elät nykyään näin.
Tää alkaa nyt alusta, tää mun stoori
siis tarkemmin tää on mun laiffii.
Mä elän tätä, kun ei muita oiskaan
ystävät jää, muita en kaipaa
muita en tarvi, enkä halua ees jaksaa.
Mä pärjään näinkin, vaik en taho
otan osaa sun suruun, ku murehdit mun osaa
täs keskeneräses maailmas, keskel helvettii.
Kaupunki vaihtoon, osote samal
näil mennään helposti kohti taivasta
jos et vielkään päässy irti vanhast ota käyttöös
se toinen numero ja iske joku raflasta
lähe sen mukaan ja muuta luokse
si feidaa se ja muuta Ruottii.
Koht kukaa ei tie mis meet tai mitä teet
mut ekkös sä sitä tarvinnukki.
Otan uusii askeleit eteen päin
vanhat taakse jätän
en niitä jälkiä enää kulje
en eti, en kaipaa
enkä takaskaan ota.
Taas mennään eteen päin, eväil näil
ne saattaa tuntuu epämääräsilt, mut hei
sä elät nykyään näin.
Vuosii kulunu siitä, ku lähdit
feidasit perhees, ystävätkin jätit
vaik ne sun piti pitää ja muistaa aina
toisin toimit ja kovan kolauksen sait.
Ikävä on kova, satuttaa vaan
haluat palata vanhaan ja saada aikaa parantaa haavat
kuka sitä aikaa antaa enää, ite hylkäsit ja lähit heittään.
Ei se naapuri kunta ollu matka eikä mikää, sut sai kii ja näki sentää
sit tapasit sen hyypän ja muutit luo, mitä teit
UNOHDIT KAIKKI MUUT.
Teil meni sukset ristiin ja taas pakkailit kamoi
sillo sust viimeks kuulin, ku soitit ja itkit sanoit feidannees sen
kerroit kuinka ikävä sul oli meitä ja olit tulossa takas
mut et tullu, et ikin enää ottanu yhteyt
et mitää.
Nyt oisit taas kotikulmil palaamas ja uskos et kaikki samat on paikal ja vastas
ehhei, ei tosiaa,
ite kämmäsit ja swedeks aloit, sit taas tulisit itkien kotii.
Ota uusii askeleit eteen päin
vanhat taakse jätä
et niitä jälkiä enää kulje
et eti, et kaipaa
etkä takaskaan ota.
Taas meet eteen päin, eväil näil
ne saattaa tuntuu epämääräsilt, mut hei
sä elät nykyään näin.
Vuodet kulu ja tekojas hyvitit, soittelit säännöllisest
sielt länsi naapurist ja naureskelit, kuinka siel ihmiset oli ahdasmielisii
tai oikeestaan niit pelkäävii.
Sunkin asiat alkaa järjestyyn, sua jo sentään tähän suuntaan kaivattiin
kun se oikee hetki koitti sovittiin et tavattais taas, olit siin samas jo länsi satamas
siit lähettii meille juhliin, itkettii
muistelttiin vanhoi
oltiin taas kasas koko sama jengi
viimeks näin oli tasan kymmenen vuot sitte.
Otit uusii askeleit eteen päin
vanhat taakse jätit
et niitä jälkiä enää kulkenut
et ettiny, mut kaipasit
muttet takas ottanu.
Taas mentiin eteen päin, eväil näil
ne saatto tuntuu epämääräsilt, mut hei
sä elit silloin näin
Ja nyt oot taas kotonas turvassa.