IRC-Galleria

päivä yksi, tyttö heräsi aamulla,
oli hiukset sekaisin, kasvot kuin haamulla,
eikä kadulla, näkynyt edelleenkään ystävää,
niinku ei ennenkää, eilinen elää taas tänää,

eikä hän halunnut enää koskaa kouluu, joutuu,
koska sattuu, kun toiset vain pahaa puhuu,
tyttö oli romantikko eikä tottunu maailmaan,
hän tiesi kuinka maailma jaksaa satuttaa,

taas, hän kuitenkin lähti kouluun kulkemaan,
yritti olla pienest ettei kukaan huomaisikaan,
hän oli hiljaa, joka ikisenä päivänä,
ettei paljastaisi oikeaa itseään,

eikä opettajat huomannu kuinka välillä,
tyttö itki kun sattui käytävillä, välkillä,
eikä millää, jaksanut siirtyy tuntiin uuteen,
kaikki ilo vaihtunu masentuneisuuteen,

kerto:
kukaan ei välittänyt,käsittänyt,
kuinka pettynyt voi olla jos on vain etsinyt, onnea,
johon ei ole koskaan voimaa,
kun sen tajuaa, ettei sitä saa,

päivä kaksi, tyttö sai nukkuu pidempään,
oli viikonloppu, uskalsi vähän hengittää,
mut oli vaikeeta olla hauskaa yksinään,
kun ei ystävää, ollut edelleenkään,

tyttö heti aamulla laittoi kädet ristiin,
rukoili voimaa taas yhden päivän selviytymistestiin,
ja tiesi et taivas on taas suljettu tänää,
häneltä, niin kuin jokaisena päivänä,

eikä yrittää jaksa jos ei koskaa onnistu,
tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu,
hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa, matkaa,
ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa, jossa luki

ei enää uni auta, väsymykseen,
eikä aamulla kello auta, herätykseen,

Muistatsä ku vedin sua tukast hiekkalaatikolla
Aina varastin sun barbit enkä antanu sun olla
Ainakaa et saanu leikkiä muitten poikien kaa
Pikkukillit kiusaa tyttöö joka niitä kiinnostaa
Tai siis josta ne tykkää niin et sydän tykyttää
Voimal ihan ku se koittas rinnast ulos hyppää
En ymmärtäny sillon enkä täysin vielä nytkää
Tätä tunteen paloo jonka pystyt sä sytyttää
Mun sieluu, oli nuoruus hankala tie mul
Mutten menny ojaan ku jaksoit rakastaa viekus
Pelkääjänpaikal välil vesi yli kiehu
Mut sä luit karttaa katoit etten päässy riehuu
Me hengattii, juotii bissee niinku teinit digaa
Voisitsä ees kertoo mulle missä meni vikaan?
Oon ollu paljo poissa, mut rakastan mä vielki
Koitin sata kertaa soittaa, lähetä ees tekstiviesti



Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön
Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön

Mä muistan miten hyvält tuntuu sua kädest pitää
Eikä kukaan niistä muista edes merkinny mul mitää
Sitä ei voi kieltää, eikä sille voi ny mitää
Et ne räppihommat sekotti mut hetkeks mutta ikää
Ja järkee päähän tullu lisää, tiedän missä mennää
Mikä on tärkeet ja missä haluun lepää
Mun työt vei sillon aika paljo aikaa meiltä mut
Jos ois ollu pakko valita oisin valinnu sut
Ja ois pitäny kai ottaa vähän vakavammin
Ne sun omat jutut ja olla kannustavampi
Mut liian usein plekseis, kauhee kiire aina
Ois kiva kattoo sun tekstei, nyt mullon aikaa
Oon rustannu taas, vaik BMG tiputti
Hetken vitutti mut oon hakemas nyt duunii
Istun yksin himas, oot niin kaunis ku sä naurat
Sohvan pohjalt tsiigaan, ku sä TV:s laulat


Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön
Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön

Istun vakipaikas ja mun sydämeen koskee
En saa henkee ja kyynel valuu pitkin poskee
Pimee syysilta, lehdet tippuu puista
Yheksän vuot aikaa mut ku eilisen sen muistan
Ku vikan kerran nähtii, sit sust tuli tähti
Iltapäivälehti kertoo susta aika jätti
Nostan tuoppii, toivon et saan siitä voimaa
Ja paan sun ikivihreen vikoil kolikoilla soimaa


Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön
Mä en ollu se joka ei tienny mitä haluu
Vaa se joka jäi yksin kun sä katosit yöhön

...Miksi tuskaa, ei voi mikään pysäyttää...
...Arvet sydämeen siitä ikuisesti jää...
...Mä kiroon sut alimpaan helvettiin...

Sun kaunetesi mut uskomaan sai, tunnen poltteen kuuman
rinnassain,
miksi tuskaa ei voi mikään pysäyttää!

Kaiken mitä mä sain annoin sinulle, ja sä valehtelit minulle,
arvet sydämeeni siitä ikuisesti jää!

Tulit mua vastaan meidän pihatiellä, kuka toi on sun vierellä,
mä kiroon sut alimpaan helvettiin!

Vihaan sun kuvaa, heitän kamasi pois,
tuotit kipua mulle vaikka kauan tunnettiin!

Mä toivon tätä sulle, kuole, kuole!
Haavoistani tuskaa, nuole, nuole!
En haluu nähdä sinua koskaan enää,
älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Sä sait mut paljon tuntemaan ja paljon sinua vihaamaan,
tunnusta kaikki, katso mua silmiin!

Sä tapoit mun uskon elämään. Miks menit minua pettämään?
Syvät haavat sydämeen jättämään!

Anteeksi en koskaan suostu antamaan, en sua päin katsokaan,
en haluu susta koskaan kuullakkaan!

Vihaan sun kuvaa, sua ei enää oo -

Mä toivon tätä sulle, kuole, kuole!
Haavoistani tuskaa, nuole, nuole!
En haluu nähdä sinua koskaan enää,
älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Syvä ahdistus painaa mieltä ja kehoa, mikään ei tehoa, mä vaan
ajattelen sinua ja minua.
Mikä meni pieleen? Sun kaunis kuvasi jäi syvälle mun mieleen.
Ja kaiken mitä mä sain ja koin, mä annoin sulle ja sä valehdellen
vannoit rakkauttas mulle.
Olen ikuisesti katkera, maa järkkyy. Paine on niin vitun kova että
kaikki särkyy.

Jag känner en bot
Hon heter Anna. Anna heter hon,
och hon kan banna banna dig så hårt
Hon röjer upp i våran kanal.
Jag vill berätta för dig att jag känner en bot.

Jag känner en bot
Hon heter Anna. Anna heter hon,
och hon kan banna banna dig så hårt
Hon röjer upp i våran kanal.
Jag vill berätta för dig att jag känner en bot,
som alltid vaktar alla som är här,
och som ser till att vi blir utan besvär.
Det finns ingen take-over som lyckas.
Kom ihåg att det är jag som känner en bot.

En bot som ingen ingen annan slår
Och hon kan kicka utan att hon får
Hon gör sig av med alla som spammar
Ja ingen kan slå våran bot


Jag känner en bot
Hon heter Anna. Anna heter hon,
och hon kan banna banna dig så hårt
Hon röjer upp i våran kanal.
Jag vill berätta för dig att jag känner en bot.

DÃ¥ kom den dagen jag inte trodde fanns
Den satte verkligen kanalen ur balans
Jag trodde aldrig att jag hade så fel
Men när Anna skrev och sa

Jag är ingen bot
Jag är en väldigt, väldigt vacker tjej,
som nu tyvärr är väldigt främmande för mig.
Men det finns inget som behöver förklaras,
för i mina ögon är hon alltid en bot

Hon heter Anna. Anna heter hon,
och hon kan banna banna dig så hårt
Hon röjer upp i våran kanal.
Jag vill berätta för dig att jag känner en bot,
som alltid vaktar alla som är här,
och som ser till att vi blir utan besvär.
Det finns ingen take-over som lyckas.
Kom ihåg att det är jag som känner en bot,

en bot som ingen ingen annan slår,
och hon kan kicka utan att hon får.
Hon gör sig av med alla som spammar.
Ja, ingen kan slå våran bot!

jaa jaa:D oltiin sit eilen paraisil :D alotettiin juomiset tääl turus ja jatkettiin bussis paraisil ja otettii kaikki irti paraisil:D sit ku oltiin tulos kotiin sielt helvetist niin päätettii et lähetää taksil ja kasvi oli häviny jonnekki mut sen onneks ja meiän epäonneks löydettii hänet ku oltiin taksis tulos turkuun. sit ku oltiin päädytty tänne päätettii lähtee nestel syömää ja sToni tuli sit sinne jostai ihan puskist. siel se riehus pikkasen ja heitteli mun ja ippen ruokii ja peli pätys sillee et kytät vei hänet putkaa rauhoittumaa:D
pääsin sit joskus 5 mais tänää jonkun ihan tuntemattoman kyydil himaa ja sit nukkumaa :D

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja “Toma sota balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan.

IÂ’m the man,IÂ’m the king,IÂ’m the one
ThatÂ’s pure inside
Everyday,everyway I smell of suicide
Bitter sins how they grow within
So you tell me it ainÂ’t right
I am...all sins
And youÂ’re my reason for life

I will stone you,stone you
Wrap my arms around you
I will stone you,stone you
My little halo

IÂ’m the man,IÂ’m the king,IÂ’m the one
ThatÂ’s broken from giving
Everday,everyway I swear just one last try
Killing me with the death to be
Something thatÂ’s so right
I am...all sins
My hands are scarred with time

Feel through my eyes

IÂ’m the man with the rock in his hand,got
The rock in my hand gonna stone you stone you

Make a change,gotta rearrange
Idle minds,crushing time
I am...all sins
And youÂ’re the reason for life

Kuvaile minua yhdellä sanalla.

Siis vain yhdellä (1) ja laita sitten tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut sinusta ajattelevat.

Kaikki alkaa niin, hän sanoo "Rakkaani, jos en aina mä sinun olla saakkaan, niin
tiedä, että vaikka mä lähtisin luotasi, en haluu, että sulle huolta siin' tuottaisin."
Hiljaa poika katseensa nostaa, silmänsä tytön silmät kohtaa.
Sinistä lämpöä katse hohtaa, kun käden käteensä poika ottaa.
Ihollaan tytön lämmön tuntee, suudellessaan silmänsä sulkee.
Hetken syleilevät hiljaa toisiaan. Pois pian lähtee tyttö, siksi oisi vaan
niin hienoa viettää vielä pieni hetki yhdessä.
"Erossa susta pieninkin hetki on kaikki hetket yhteensä."
Jäävät vielä toisiansa vähäksi aikaa hellästi halaamaan,
salaman iskiessä sytyttäen puun jossain kaukana ulkona palamaan.
Palaamaan tulisi poika mielessänsä vielä useesti päivään tuohon.
Oman uomansa syövytti mieleen pojan virtaavan muistojen vuohon.
Hän sanoo "Oot mulle kaikki kaikes, kaunis kuin taivaan enkeli,
ja sun puolestas valmis oon antamaan kaiken ja uhraamaan vaikka mun henkeni."
Niin lähti tyttö, hymyillen hän sanoi palaavansa takaisin huomenna.
Ja niin kävi, että heidät erottaan pystyi ainoastaan kuolema.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Ilta pimenee, kaupungin ilma viilenee, kauppa viimeinen kii menee.
Kun kiireinen liikenne hiljenee, tyttö on kuin viimeinen ihminen,
joka kaupungin tyhjiä katuja pitkin kulkee illan suus.
Hänen mielensä kaiketi tuudittaa rauhallisuuteen hiljaisuus.
Mitä pian tapahtuisi, sitä tyttö ei varmaan kai aavistakaan.
Kulkee vaarallist' matkaa. Sydän lujempaa tavallist' hakkaa,
kun hän miettii itsellensä ja rakkaalleen tulevaisuutta.
Pian tarkoitus yhteen muuttaa, liiku ei mielessä yhtään muuta.
Niin huomaamattaan mutkan takaa auto häntä kohti kaartaa.
Ei unessa oleva mies edes huomaa, kun tytön maahan kaataa.
Ei auttaa ehdi kukaan, ei sanaakaan matkalle mukaan antaa.
Sua aina mä rakastaa lupaan, sanat ikuisuuteen tytön saattaa.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Kädessään kuvaa tytöstä puristaa, lupaa tyttönsä muistaa.
Hiljaa silmänsä ummistaa ja nimeä tyttönsä kuiskaa.
Ei iloa lainkaan tullutkaan, vaan inhoa, vaivaa, kurjuutta.
Ja lähellä hulluutta poika huutaa ja kiroaa maailman julmuutta.
Sai kohtalo riistää lempensä.
"Mä teen mitä vain sinun vuoksesi..."
Niin poika jo riistää henkensä...
"...ja mä tahdon vain sinun luoksesi."
Valo kylmällä terällä kiiltää, ihoo raastava tuska viiltää.
Jäljen rakkauden värillä piirtää, sielunsa ainiaaksi yhteen liittää.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin anna elämäs, kaikki minun tähteni.