Elämä on niin paljon täynnä hyvää mutta myös niin paljon huonooki..
Omalla kohalla oon huomannu, että menettää voi myös kaiken..
Istun sängyllä ja mietin päivä päivältä vaan enemmän et minne juoksisin karkuun sitä
kovaa kohtaloa joka mua yrittää kovin saada kiinni.. tekis mieli vain itkee ja huutaa niin kovaa että ei enään ääntä tule ja vois vaan olla hiljaa, vajota yksinäisyyteen, ja vajota pimeyteen!.. ei tarvitsisi enää murehtia vaa vois olla oma itsensä hiljainen, rauhallinen pimeä sielu ja vain katsella kuinka paljon tuhoa ja tuskaa olen aiheuttanun.. kukaan ei edes välitä! miksi jäädä tänne kun yhtä hyvin voisi lentää enkelien luo ja unohtaa kaiken varsinki sut jätkä sä tiedät mitä oot tehny mä en usko että kadut vaikka haluisinki elää ilman sua sun pitää tajuu... rakastin sua sen pienen hetken.!!! </333