Oli ikkuna.
Ikkunan ääressä tyttö.
Tyttö tuijotti ulos ja odotti.
Hän odotti rakastaan.
Tyttö odotti kesä,
syksyn, talven sekä kevään.
Hän vain odotti ikkunan ääressä,
mutta rakasta ei näkynyt.
Vuodet vierivät.
Vuodenajat vaihtelivat.
Ja tyttö odotti saman ikkunan ääressä.
Tämä rakastunut tyttö odotti rakastaan,
vaikkei rakas koskaan palannut.
Jopa tytön kuoltua,
tämä edelleen odotti saman ikkunan ääressä
kadonnutta rakkauttaan,
ikuisesti...