Ässät - Kaipaan hellää kosketusta
Vierelläsi aamuyön, tein mielestäni miehen työn
ja jotenkin sä palasen veit sydämestä mun.
Itseäni vielä lyön, jos sanani mä jälleen syön
ja palaisi en koskaan enää vierellesi sun.
kertosäe:
Kaipaan
hellää kosketusta,
aikaan
kun yö on niin sysimusta
en kai antanut mä itsestäni ihan väärää kuvaa
nuo kuut ja tähdet joku toinen varmaan sulle lupaa.
kertosäe2:
Kaipaan
hellää kosketusta,
taikaan
ei mulla riitä kokemusta
en tahtois olla renttu johon kaikki rakastuu
enkä mikään lurjus, joka takaisin ei tuu.
Peilikuva kertoo sen, näin kuinka sua kaipailen
nyt väkisin mä laitan pienen hymyn huulillein.
Sinusta nyt tiedä en, mut minä kuljen etsien
taas jostakin sut löydän
sen vannon itselleen.
kertosäe
kertosäe2