Olen heikko,
olen ihminen epätäydellisyydessäni.
Sieluni suoltaa ahdistustaan
armotta, säälittä.
Soluni tunkevat tuskaansa jokaiseen hetkeen,
surutta, häikäilemättä.
En pysy koossa,
vaan sirpaloidun palasiksi.
Silmäni sulkeutuvat tulvan alla.
Kehoni luhistuu
ja kaadun pimeään.
Synkkä todellisuus odottaa,
mustana.
- kirjoittamani runo, 27.6.2008 -
Uusimmat blogimerkinnät
- kopsakkaakopsakkaa (ei parempaakaan tekemis... 28.01.
- Salat julki... (jade kops) 25.01.
- Onk näi? 17.01.
- Äiti (jade kops) 17.01.
- HEIKKO 07.01.
- [Ei aihetta] 22.12.
- Pistää miettimään 01.12.
- Miksi? 01.12.
- Tyhjyys 30.11.
- Alone 26.11.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2009 (25)
- ▶ maaliskuu 2009 (1)
- ▶ helmikuu 2009 (3)
- ▶ tammikuu 2009 (21)
- ▶ 2008 (53)