IRC-Galleria

Meninpä tänään sitten Ekillä.
Eki kun on kuuluisa siitä, että sillä selässä jotain vikaa, niin se sit saattaa pukitella jo siinä vaiheessa, ku laittaa jalustimen jalkaan.
Noh tietty mie olin ihan paniikissa, ku Tuunanen sen miulle anto, mut ajattelin, että noh, eiköhän se siitä.
En sit kyll ees uskaltanu sitä yksin laittaa kuntoon, et Tuunasen piti miuta jo sillon auttaa. Sit ku oltii lähössä maneesiin, Molly tuli toista käytävää pitkin laukkaa/ravia, niin Eki sit pukitteli siinä käytävällä, niin mie olin jo sillon ihan O_O sit ku lähettii pihalle, niin se pukitteli siinä ihan hurjana, niin Tuunanen sit talutti sen maneesiin ja mie kävelin itku kurkussa perässä. Miuta oikeesti pelotti aivan saatanasti. Kerroin sen kyllä Tuunaselle ja se sano, ettei miun oo pakko ratsastaa, jos mie en uskalla. Niimpä mie sit päätin, että perkele, eihän tästä mitään tuu jos en uskalla hevosen selkään nousta. Siispä tuolin avustuksella selkään. Ihan hyvin se meni, ei Eki ainakaan pukitellu, mutta saatto ehkä potkasta, en oo ihan varma. Ja kyllä se sit ratsastaessa poika oli oikein mukava :) Ei onneks tarvinnu sitä estettä hypätä, ku kummatki Ekin kanssa oltiin selkävaivasia, niin mentiin sit vaan puomeja. Ja sit ku miulla tosiaan oli vähän epävarmuutta. Mutta siis tunti meni hyvin ja oon ylpee itestäni, ku uskalsin nousta Ekin selkää. Ja Tuunanenki sano, että on miusta ylpee, ku uskalsin voittaa pelkoni x)