Aikaisen aamun hetket, pilkahdus iloa, mutta se on nopeasti ohi ja minä palaan tomuun.
Iske kerran kasvoille ja halkaise ranteeni. Jokainen päivä loppuu näin.
Minä hymyilen kuin mikään ei olisi väärin, puhun kuin kaikki olisi täydellistä, näyttelen kuin se olisi vain unelmaa ja se ei satuta minua.
Minä en koskaan tule tietämään onko rakkaus valhetta.
Ehkä en ole mitä haluat, en ole mitä tarvitset.
Minä olen jotain mitä sinulla ei ehkä koskaan ole.
Miksi hyvät asiat tulevat vasta lopussa?
Uusimmat blogimerkinnät
- Wuhuu! 14.05.
- [Ei aihetta] 12.05.
- Kuka toi mun postilaatikkoon ruusun? 10.05.
- Sun vieressä on lämmin kun ulkona on ky... 03.05.
- [Ei aihetta] 03.05.
- Puolivuokraaja. 29.04.
- tylsyyden huippu 23.04.
- Ehkä kello antaa anteeksi minulle 19.04.
- Apulantaa! 12.04.
- Oikeesti 29.03.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (26)
-
▼
2008 (48)
- ▶ joulukuu 2008 (6)
- ▶ marraskuu 2008 (8)
- ▶ lokakuu 2008 (2)
- ▶ elokuu 2008 (2)
- ▶ heinäkuu 2008 (4)
- ▶ kesäkuu 2008 (7)
- ▶ toukokuu 2008 (4)
- ▶ huhtikuu 2008 (5)
- ▶ maaliskuu 2008 (3)
- ▶ helmikuu 2008 (5)
- ▶ tammikuu 2008 (2)
- ▶ 2007 (3)
- ▶ 2006 (5)