Kauan aikaa kulunut mutta sun kuvas kulunut
Ei mielestäni ole en ole mielestäni muuttunut
Tuntuu ku kesä se ois ollu vasta eilen
Maattii hiekkarannalla niinku lapsi nukkuu seimes
Hyvää yötä toivottii vilttiin sut peittelin
Sitte tosta noin vaa
Jätit mut heittelle
Maailmaan suureen keskelle hiekkarantaa
Yksin tai rintarinnan nyt
Joutuu tätä miekkaa kantaa
Jolla lävistit mun sydämmeni kun me tavattiin
Se painautu vaa syvemmälle kun me siellä halattiin
Avattiin se muistojen arkkumme auki
Joka hetkestä nautin muisto niin kaunis
Sun huules niin ihanat ja silkinpehmeet
Et oo vieläkää unohtunu vielä mä kerkeen
Kertoo tän kaiken ja avautua ääneen
Nyt ei mitä mä tein ku mun kans
Ei enää itke nää säkeet
Sillon lupasit mulle ettet tuu
Mua unohtaa vaikka lähtisitki pois nii
Mut vielä kohtaat
En vaa jaksa uskoo enää
Uskon että aika olis jo todellisuutee herää
On vaa turha itkee perääs jos en kuule sun ääntäs
Et vastaakkaa mulle etkä suuntaasi käännä
Takas hiekkarannalle täällä mä venttaan
Et löydän mä naisen onnellisen taas
Joka luokseen tulis sekä halais niinku sillon
Kerran täällä rannalla ja sai mut itkeen ilost
Vaikka tuulet mua kuljettaa hiekkaa pidemmälle
En hukkaa lupaustasi joten kiinni pidetään se
Et tulet luokseni sä vielä niinku lupasit
Ja saisin hukuttaa sut uudestaa suudelmiin tuhansiin
Yksin istun laiturilla aivan järven ääres
Rakkauteni vannon tässä viimesessä säkees