heippa heippa. Kirjottelisko taas pitkästä aikaa vähän diippa daippaa tännekin. Tuli luettua vanhoja merkintöjä ja kivasti tulvi muistoja (ei aina niin mukaviakaan) mieleen. Viime kerrasta onkin sen verran aikaa että kait sitä vois nyt sit mättää tulemaan ihan täydellä teholla.
Ensinnäkin iso kiitos kaikille niille ihmisille, jotka on hoitanu mun parasta ystävää vuodepotilasaikoina. Sitä on erinäisten asioiden jälkee heränny tajuamaan että ystävät on oikeesti todella tärkeitä eikä niistä kannata päästää irti, vaan taistella sen puolesta ettei mikään koskaan erota. Pelästyttii aikas pahasti silloin joskus mut onneksi kaikki alkaa näyttää jo valoisammalta. Lupaan tulla kAiStA moikkaamaan kun kotiudun :) Ja koska tiedän kuinka kivaa tietyssä kaupunginosassa Kuusaalla voi olla, tuon varmuuden vuoksi pullon Malibua ja Kossu Peachia sinulle tuliaisiksi :) *näyttää kieltä*
Kesä on menny ihan mielettömän mukavasti. Aika nopeasti on aika kulunut ja suurin osa siitä kotona Lefan kanssa leikkiessä ja Tallinnan auringon alla. Syy miksi on tullu reissattua nyt niin paljon löytyy tietenkin miehestä :) Olen löytäny rakkauden rinnalleni ja tunnen itseni onnellisemmaksi kun pitkiin aikoihin, ehkä koskaan. Sitä ei uskaltanut edes toivoa/ajatella alkuvuoden surullisten tapahtumien jälkeen, että voisi vielä kokea rakkautta puhtaimmillaan ja olla näin taivaallisen onnellinen mutta sieltä se tuli, kuin salama kirkkaalta taivaalta ja vei jalat alta. Kiitos Sinulle siitä että jaksoit tukea ja turvata. Odottaa ja kuunnella. Antaa aikaa tarvittaessa ja rakastaa mitään vaatimatta. Nyt on sitten aika rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Kun kerran sain sinut kanssani kotiin, turha kuvitella pääseväsi sieltä enää pois :) Mie oon ku purkka tukassa, rakastunut sellainen <3 On ihanaa päästä illalla kainaloon nukkumaan, katsella yhdessä ukonilmaa ja suudella sateen kastellessa. (jos äiskältä tai Jaanalta kysyy ni suudella ihan vaik ei sataisikaan ja ihan missä vaan :D ) Herätä aamulla nähden ensimmäisenä oman rakkaan ja saada hellä kuiskaus korvaan. Nauraa yhdessä, mököttää yhdessä,hölmöillä yhdessä, katsoa JALKAPALLOA yhdessä (juu-u.. myönnän olevani jalkapalloilijan vaimoke...Pelinaiset :D, that´s me ) ....tärkeintä kaikessa kuitenkin sana ja ennenkaikkea tunne; yhdessä.
Koulu on vielä kesken mutta hyvällä mallilla. 14.12 meikäläinen sit valmistuisi, tuleva parturi-kampaaja kiittää ja kumartaa nyt jo kaikkia jotka ootte uskaltautuneet päänne tuomaan saksieni eteen :) Olen onnellinen että ala jota opiskelen on juuri sitä mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, sitte ku oon iso tyttö ;) Toki 5pvä / vko ajaminen Lahteen ja takaisin hieman stressaa aivosoluja mut onneksi siihen on jo tottunut eikä päivät ole mitään älyttömän vaativia :)
Kaiken kaikkiaan, yhteensä tiivistettynä olen hurjan onnellinen nyt, onnellinen kaikesta mahdollisesta ja monien ihmisten ansiosta. Suurin kiitos kuitenkin omalle rakkaalleni joka jaksaa päivästä toiseen olla vierelläni ja rakentaa suurella rakkaudella yhteistä tulevaisuutta kanssani. Mun oma muru :)
No, eiköhän siinä nyt jonkin verran asiaa...jos ei muille niin ainakin itselleni :)
p.s. Talon rakennus on perseestä (paitsi jos ruskettuu samalla)
Näiden tähtien alla
Sua odottamalla
Mä kulutan aikaani uskoen
Että rakkaus on laava
Joka kuljettaa
Saa kylmän raudankin hehkumaan
Näiden tähtien alla
Mä palvon sua
Ikkunalla katselen sua
Milloin rakastat minut vahvaksi?
Sydämeeni kirjattu nimesi
Olet osa mua, sydän rintani alla