Se on sellainen loppu, jota ei todellakaan halua nähdä
Koska se on murhenäytelmä ja se vain masentamaa
Nyt ilman sinua en tiedä miten käyttäytyä
Ja me tiedämme se ei ole koskaan yksinkertaista
Ei koskaan helppoa
Ei koskaan, ei ketään pelastamassa minua
Sinä olet ainoa asia jonka tunnen kuin omat taskuni
Ja minä en voi Hengittää
Ilman sinua
En koskaan halunnut tätä, en koskaan halunnut nähdä sinuun sattuvan
Yritin väistää jokaisen pienen töyssyn tiellä
Mutta ihmiset ovat ihmisiä
Ja joskus se ei toimi
Mikään mitä sanomme ei pelasta meitä lähdöltä
