IRC-Galleria

Hymy,iloinen nauru ja auringon tavoin loistava luonne.
Ovatko ne merkkejä täydellisen elämän omaavasta ihmisestä?
Niin monesti ajatellaan, luullaan ettei se ihminen murehdi, ei sen tarvitse pelätä mitään, eikä sen taivaalla näy yhtäkään sadepilveä.
Mutta ajatteleeko kukaan, että kaikki tämä voisikin olla vain se tärkein osa sitä pientä näytelmää.
Osa, joka verhoaa kaiken sen kurjuuden yleisöltään.
Kyyneleitä, pelkoa, vihaa, surua, mustaakin mustempia sadepilviä.
Iltoja, jolloin hän itkee itsensä uneen ja toivoo, että joku huomaisi.
Ymmärtäisi kurkistaa sen verhon taakse.
Kuivaisi kyyneleet, ottaisi kädestä kiinni ja sanoisi:
"Tule, minä olen sinun sateenvarjosi."

Kirjoitettu sillon joskus... :]