IRC-Galleria

Pienet tassut kulkevat pitkin illan hämäriä teitä. Ohikulkijat katsovat kummissaan mitä pienen pienet tassut tekevät nurkan takana. Katsoen säälistä pieniä mustia kissoja, jotka ovat kylmässä säässä vetämässä viimeisiään, ilman suojaa ja lämpöä.

Kissat ovat kahden vain, ei heillä ole ketään muutakaan. Yötä kohden tyttö käveli ohi heidän, kuuli korvia vihlovan huudon niin kuin sanoen, "auta meitä älä vaan ole samanlainen kuin kaikki ne muut jotka vain katsoen kävelevät ohi."

Minun oli pakko katsoa mitä oli tapahtunut ja näin vain kaksi pientä möykkyä kylmässä maassa, kissat makasivat kun eivät enää jaksaneet liikkua. Olin heidän vierellään katsoen ja miettien mitä tehdä voisin, kyyneleet tuli silmiini täyttäen tuskani, otin kissat syliini, lämpimään takin suojaan, kotiini juoksin ja kissoille suojan annoin, he selvisivät, olin onnessani, jos en olisikaan kävellyt siitä ohi he olisivat jäätyneet sinne.

Ne kyyneleet jotka he toivat silmiini ne turtui rakkauden tunteisiin heidän kanssaan. Ne olivat kiitollisia minulle ja jäivät luokseni, pitämään minulle seuraa etten tuntisi tuskaa joka ei katoa millään pois.

Nyt tunsin että minustakin joku voi välittää, vaikka sekin olisi vain pieni kisu joka sen näyttää, parempi vain että tuntee itsensä sellaiseksi joka pystyy vielä jatkamaan pienen kannustuksen jälkeenkin.