Kun alta murtuu katu,
Terävät reunat voidaan pyöristää,
Ettei jalkoihin satu.
Mut sitä ei voi kiistää, ettei se oo
Hajonnut jo.
Iskuja vyön alle
Enemmän kuin muualle.
Varkaalta varkaalle.
Viisaus ei asu meissä,
Ei rankaisu muuta tietämme.
Luopumaan ei pystytä edes ongelmistamme.
Tappaa ei ollut tarkoitukseni,
Vaan rampauttaa pysyvästi,
Niin että joka päivä muistaisit,
Joka päivä koko loppu elämäsi,
Missä teit sen minua koskevan virheen.