IRC-Galleria

Suomi on makkaramaa

Suomen makkarahistoriaa...

Makkara muotoutui suomalaiseksi
Makkarat tulivat ensin läntiseen Suomeen. Itä-Suomessa makkarakulttuuri on aina ollut niukkaa. Joillakin Kaakkois-Suomen lähinnä ortodoksisilla alueilla makkaraa ei tehty lainkaan Mooseksen kirjoista peräisin olevan verensyöntikiellon johdosta.

Vaikka suomalainen makkarakulttuuri onkin peräisin Saksasta, eivät Saksassa yleiset täyslihamakkarat yleistyneet Suomessa. Liha oli kallista ja kansa köyhää. Makkaraan käytettiin yleensä eläimen halvat osat ja niitäkin jatkettiin ryyneillä. Massa tungettiin sian- ja naudansuoliin ja makkarat paistettiin uunissa. "Edistyneimpiin" makkaroihin laitettiin lihaa ja pääosa niistä säilöttiin suolattuina puupyttyihin. Näitä makkaroita kutsutaan laukkamakkaroiksi. Nimi tulee suolavedestä eli laukasta.

Alussa vain harvojen ruoka
1860-luvun nälkävuosien jälkeen kotieläinten tuottamaa lihaakin alettiin arvostaa. Teollistuvan yhteiskunnan työväestölle tarvittiin edullista ruokaa ja makkara oli tähän tarkoitukseen sopivaa. Tehdasmainen makkaranteko aloitettiin Helsingissä jo v. 1862, mutta ensimmäiset lihamyllyt, makkaranteon perusvälineet yleistyivät vasta 1800-1900-lukujen vaihteessa.

Makkara oli lähes pelkästään kaupunkilaisten herkkua 1950-luvulle asti, koska kylmälaitteita ei juuri ollut. Sotien aikana lihapula vähensi makkaran valmistusta ja kulutusta. Rauhan tultua raaka-aineen säännöstelyn aikana tehtaat alkoivat lisätä makkaroihin enemmän maitojauhetta ja perunajauhoa. Tämä johti makkaroiden A- ja nykyisin jo käytöstä poistetun B-luokan luomiseen.