Tai no ne jotka pittää huolen pennuistaan.
Tänään oli lähellä että äitin pienin poika Viljo (tuttavallisemmin Vikke) olisi joko heittänyt henkensä ja sitten murtanut luitansa tai katkonu selkänsä. Pennut kun ovat keksineet miten kiva on kiipeillä tuossa isommassa tammessa meidän pihamaalla. Siellä ne on hyppineet ja ihan hyvin tulleet alas aiemmin. Paitsi tänään. Vikke kiipes ihan melekein latvaan asti. Tuli se sieltä alaspäin mutta jäi puoliväliin, en tiijä miten korkeelle mutta korkeella se pentu oli. Esko (tuttavallisemmin Epi) tuli seltä hyvin tyylikkäästi ja taitavasti alas, se on karkeamotoriikaltaan paljon kehittyneempi mä huomaan. Noh. Vikke alkoi kovasti itkeä sielllä ja minä noita kuppasia tikkaita sinne virittelemään. Kyllä se yritti tulla alas muttei uskaltanut. raukkapien. no se jäi napottamaan siihen puunhaarukkaan ja minä sitte itsekin luovutin ja ajattelin että kunhan kimi tulee töistä niin se hakee sen noilla hirveillä alumiinitikkailla joille en itse uskaltanut nousta (hajoavat minun, löllyvän lihavuoren alla muuten ). Joten lähdin käymään kasvimaalla. Hetken ehin olla siellä kun aloin kuulla älytöntä rääkymistä ja lähin saman tien juosemaan puun luokse. Näin jo kuistilta asti kun se pien roikkuu etutassujen varassa ohuessa oksassa kiinni, ja huutaa. Sen ote rupes irtoamaan ja lähin ryntäämään puun alle ja ehin huutaa: Jeesus anna minun ottaa se kiinni!!! ja siinä samassa Viken ote irtos ja se putosi. ja minä ehin sekunnin sadasosalleen siihen alas ja sain vauvani kiinni. Kiitos Jeesus, sanoin. ja istuin maassa pieni tärisevä kissanpoika sylissäni varmaan 10 minuuttia se raukka vaan tärisi. Ja minä juttelin sille ja pussasin ja nenälläni silittelin sen pientä naamaa. Ei sillä ollut mitään hätää ja vahingotta säilyi. Muttei varmaan ihan heti oo puuhun kiipeemässä, ainakin toivotaan niin. Kylläpä se puski ja kiehnäsi minussa kun selvisi järkytyksestään. En saanu kauheesti rauhaa kun yritin jatkaan kukkapenkkien kitkemistä. :)
Ai niin ja nyt muuten lähti myös suojaverkko mansikkapenkin päältä. Epi nimittäin tarttu siihen aika pahasti. Ja en ota sitä riskiä että se kuristuu siihen. En tiijä pitäiskö ottaa verkot pois myös marjapuskista. Mutta ei ne siellä ylleensä pyöri.
Jos eläinlapsetkii teettää näin paljon huolta niin entäs sitten ne ihmislapset??? <3 ja minusta kun oli vielä joulukuussa tulossa äiti..... no ei puhuta siitä asiasta enää...