Tätä joutilasta kavahtakaa, on säröjä sielussaan
ei vaadi, tahdo, kadehdi
Ei kumarra mitään johtajaa
Tätä joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan
vain laiskanläksyjä kantaa ja niitä kalloosi kaivertaa
lapsi joka usein hymyilee, silmissämme on suloinen
vaan jos nauraa vanhalla iällä, niin on vajaa älyinen