Me oltiin luodut toisillemme,
annoin kaiken vallan rakkaudelle
Enkä välittäny muusta,
turhaa elättelen toivoo takaspaluusta.
Mut tiedän etten sua voi saada backii
miks sun oli pakko lähtee niin äkkii?
Sun kanssas mä elin elämää
oot ainoo joka voi auttaa tähän ikävään.
Muistan viel selkeesti
kun sut ekan kerran näin
kuinka rakastuin suhun suinpäin
Katoin sua suoraan sun kauniisii silmiis
Tiesin; jos sut saan
en tuu koskaan päästää irti.
Ja niin siin kävi
vähän ajan päästä seurusteltii
käsi kädes auringonlaskuun käveltii.
Tunteet sua kohtaan kasvo aina voimakkaammaks
tiesin oot mua varten,
oot mulle kaikkein paras
Se oli täydellistä,
en tiedä mistään paremmasta
Mulle riitti että sain olla sun kanssas
Ja tiesin ajattelet samoilla tunteilla
yhessä lähettiin rakkauden valtamerta seilaa
Sit tuli uutisii ja tuli kaiken romahduttaa
jouduit faijan duunin takii
toiseen maahan muuttaa.
Tajusin etten sua enää ikinä nää
mun luokse jää, en haluu sua menettää
kertosäe:
En sua mielestä saa,
(en sua mun mielestä saa!)
En tuu sua koskaan unohtaa
(en tuu sua koskaan unohtaa!)
Vanhat muistot mua muistuttaa
(vanhat muistot mua muistuttaa!)
Sua mä tuun ikuisesti rakastaa
(sua mä tuun ikuisesti rakastaa!)
Nyt sun lähdöstäs on kulunu jo vähä aikaa.
Päivä päivältä sua silti enemmä vaa kaipaa.
Voi kuinka epäreilu onkaa tää maailma.
Miks jouduit lähtee, iha liia vähä aikaa.
Usein löydän itteni sun perää itkevä.
Yksi pimees huonees, ikävä on sitkeä.
En tuu koskaa unohtaa meijä yhteisiä hetkiä.
Mite jotkut asiat voi vaa ni paljo merkitä?
Ne kolme sanaa, ne sun pitää tietää.
En tuu unohtaa vikaa tuntii,
jonka sain sun kans viettää.
Ku lentokentäl sanoit:
"Mä en ehkä koskaan palaa.."
Tuskane vika suudelma,
ku sain sua viimest kertaa halaa.
Ei yhtä suurta tuskaa kokea voi,
ku näin sut kävelevän mun luota kauas pois.
Vielki kuulen kuinka vimest kertaa mun
korvaa kuiskaat:
"Mä rakastan sua."
Tuun sut ikuisesti muistaa!
kertosäe (2x)