IRC-Galleria

Mitä voi aatella lapset laman keskellä kasvatettiin,
Me jo pieninä poikina tulevaisuutemme tiedettiin.
Meiltä jo nuorina vapaus kokonaan riistettiin,
Eli ei oo ihme ku me sossua jalkasilteen paettiin.
Tää on yksinäistä laitoselämää,
Täällä makaan sängylläni avuttomana selällää.
Tästä paikasta ei löydy sanavapautta,
Enkä usko et kukaa voi meitä enää auttaa.
Päässämme pyörii liikaa yksinäisii ajatuksii,
Nään haaveunii, pelastumisen odotuksii.
Eihä tehtyjä asioita voi miksikää muuttaa,
Teen sanoja odotellessani uutta mahdollisuutta.
Tyhjiä lupauksia mitä valtio eteemme kattaa,
Alettiin mua elämäntavastani sakottaa.
Oli nuoret aluks iha ymmällää,
Valtio laitto laitoksee työntekijöitä jokka ei nuoria ymmärrä.
Tää oli ku hyppy pohjattomaan kaivoon,
Yhtäkkii sytty viha palaan mun takaraivoon.
Piti laitoselämä jotenki vastaanottaa,
Meiltä vietiin vapaus, ne meijät laitokseen pakottaa.
Oli nuori osaston poika huonoo elämäänsä kiroomassa,
Eletään me täällä mielentilassa avuttomassa.
Laitoksessa raudat käsissä me nuoruutta vietetää,
Aivopesua, tarinat me suustamme nieletää.
Yhteiskunta nuoria liikaa laiminlyö,
Kun lähiössä vartuttiin nii oli pakko tehä se laittomampi työ.


Ymmärsin väärin tän suomen voinnin ja elintason,
Laitos kutsuu, ja sielt kalteireiden takaa teitä katson.
Nyt nään nuorii jotka ei uskalla pistää vastaan,
Nyt nään nuorii jotka yrittää pistää parastaan.
Nuoret, maailmamme tulevaisuus ja sukupolvi,
Tulevaisuuden sydämmeniskut ja henkitorvi.
Ei tästä tuu mitää jos meitä kaikkii kohdellaan näin,
Nuoret joka päivä vaan ahdistetaa nurkkaan päin.
Miten voidaa selvitä tulevassa aikakaudella?
Kun valtio syöstää meidät vallasta niiden voimalla.
Elää elämää eläintarhas mis ei oo ruokaa,
Laitoksen seiniä kattellessa me joudutaa huokaa.
Sit ihmetellään miks nuoriso tekee laittomuksii,
Totuus löytyy kaurapuurosta vai menikö se nii?
Kun ei oo sitä kaurapuuroo, antakaa meille ravintoo!
Nuoret laitokses odottaa sitä poistumisen nautintoo!
Meidän toive on vaan saada elää harmoniassa,
Tulevaisuus kun on meidän käsissä, hiuskarvan varassa.
Nuoret laitoksista pois ja antakaa meille mahdollisuus,
Saatais tulevassa rakentaa kokonaa imperiumi uus.
Elämänpyörä pyörii ja nuoret vierii sen mukana,
Ahdistuneina ja heikkoina, ne tarvis esikuvakseen jumalan.
Joka pitäs huolta, ei ainakaan suomen yhteiskunta,
Jos ette tienny, nuoriso näkee joka yö teistä pahaa unta.
Todellisuus kutsuu, me tullaan tää taistelu vielä voittaa,
Tullaan teidä mielii raastaa, ja teidän eteen boikotoimaan.