-en muista päivää rankempaa,kun ei elämä enää tunnu elämisen arvoselta...
-makasit siinä ja katsoit minuun:-älä äiti itke.tiedän,munkin tulee ikävä teitä.
päästä irti vaan,kuljen aina sun kanssas,olen aina sun turvana,älä huoli..vielä me nähää..
Talo tuntuu tyhjältä,hiljaselta.puuttuu ruttunaama tuhisemasta. ilman sua tulin kotiin.
..
olit niin kiltti kakara,toit iloa ja meininkiä meidän arkeen.me oltas sut haluttu pitää
paljon suurempi hetki.sydäntä koskee niin ettei henki kulje.
lähdit nii äkkisältään,ilmaan varotuksia..
miten tästä eteenpäin..?? en pärjää ilman sua...
tiedän että nyt oot ilman kipuja josta koskaan et valittanut.en voinut antaa sun jatkaa
vaan itsekkäistä syistä.Mutta tiedän ja lupaan en koskaan vois sua unohtaa ja tiedän että kuljet aina mun kanssa,tiedän...
vielä viimeisillä minuuteilla olit rohkeutta täynnä.halasin sua kun nukahit uneen ikuiseen,
rohkeana ja hymyssäsuin..
nii reipas pieni enkelini...rakastan sua niin paljon,tuu kiltti takasin...
en osaa alottaa huomista ilman sua...