IRC-Galleria

Syntyi tyttö maailmaan, luottavaisena
rakkauteen uskomaan.
Rakkaus petti, äiti lähti, isä jätti.
Jäi koti yksin odottamaan, tyttö joutui
maailman kohtaamaan.
Paeta ei voinut pahuutta,
joutui hän kokemaan raakuutta.

Tyttö selvisi hyvin, menestyi.
Tunsi tuskaa, kun ystävä menehtyi.
Sai hän kokea rakkauden.
Suloisen, mutta tuskaisen.
Tuli sitten toinen, sai tytöstä iloisen.

Pettymään kuitenkin joutui hän,
päätti lopettaa elämän.
Elää hän silti muistoissa, vaikka
onkin taivaassa.
Siksi voit antaa tilaa onnelle,
kun katsot ylös taivaalle.
Saihan hän rauhan ikuisen,
joukossa suojelusenkelten.
Ja kun tunnet kuoleman saapuneen,
voit nähdä tytön, taivaaseen lentäneen.

---

Lähdin matkaan allapäin
mieli maassa.
Siivet silpottuna.
Olin kaikessa
kaikkia vastaan.
En kuulunut kenenkään
elämään.

Olin vain siivetön kärpänen
ihmisten paskapuheissa.
Sitten tulit sinä
ja poimit sen kärpäsen.

Tappelin kauan vastaan,
aivan liian kauan.
Liian myöhään huomasin
sen:
Olenkin kaunis perhonen.

Sen kesän lentää sain
sinun kanssasi vain.
Vaan syksyn tuuli
tullessaan
vei sinut mennessään.

Olethan silti aina luonani
rakas ystäväni?
Sillä vaikket sitä tiedäkkään,
sinua kaipaamaan jään.