En tiedä mitä kirjoittaisin.
Hienostellun tarinan siitä, miten olen aivan jumissa, enkä tiedä mitä tekisin erään ihmisen suhteen.
Kertoisin siitä miten tunnen samaan aikaan inhoa ja ikävää.
Siitä miten pelkään ja toivon hänen tekevän jonkin aloitteen ja näin lopettavan tämän naurettavan näytelmän.
Vihjailevan entryn siitä, miten pelkään erään ystäväni pettävän minut. Miten olen koonnut palapeliä hänen sanoistaan ja teoistaan ja huomannut liian usean palan sopivan yhteen ollakseen pelkkää sattumaa.
Siitä miten pelkään koska tuo pommi heitetään minun syliini.
Siitä miten ikävöin. Kuulen korvissani pienen tytön äänen huutavan minun nimeäni pienellä suloisella äänellään. Siitä miten juoksen ikkunaan kun kuulen lentokoneen äänen. Miten sanon innoissani "lentokone" ja tajuan ettei kukaan ole kuuntelemassa.
En tiedä.
Kaikki tuntuu olevan kovinsekaisin.
Niin sekaisin etten osaa kirojoittaa mitään.
pyydän vaan sulje mut syliisis silloinkin,
tartu mun käteeni kuitenkin,
jää vaikka lähtösi liian helpoksi teen.