niin paljon tekemättä jäi.
mutta myös paljon yhdessä koettiin ja
tullaan kokee vielä vitusti lisää. (:
mulla on ikävä niitä yhteisiä pitkiä iltoja,
ku vaan ajeltiin ja istuttiin sillalla kattoon
auringonlaskua, poltettiin vitusti röökiä ja
puhuttiin paskaa. Oltiin onnellisia.
Mut sit tuli syksy ja oli aika erota, kumpiki
lähti omille teilleen. Välimatka liian pitkä ja
uudet jutut, uus koulu. hui se oli aluks niin
pelottavaa, on se vieläki, mut se ei enää
pelottais ku saisin sut tähän mun viereen,
mun tueksi ja turvaksi, aina oli hyvä olla
sun kans ja aina tulee olemaan hyvä sun kans.
Muistan ku kerran sanoit, että aikuiset aina puhuu,
ku ne o löytäny nuorena ystäviä, minäkin tai mekin
löydettiin, me löydettiin toisemme, rakas oon tässä
aina ja ikuisesti, en aijo koskaan päästää irti susta.
Sinua kaipaan eniten, en mitään, enkä ketään muuta
niin paljon, kuin sinua. Erottamattomatko? No okei,
ollaan aina, vaikka ollaanki eripuolil suomee, mut
ei kukaa, eikä mikään voi koskaa tulla meijän väliin.
Ikävä, hirvee ikävä. <33 <'3
l<3m
oot aina mun tyttö. (: <33