Vaikka mä eilen sanoin,
että antasin ennemmin sun
kuolla, ku panisin jonkun ihan
hirveen äijän kans, siitä hyvästä,
että saisin pidettyä sut hengissä.
Niin ei se oikeesti oo totta, tekisin
kaikkeni, että pysyisit hengissä.
Mä en tarvii ku yhden unen ja
kaikki muuttuu täysin. Mä en
tiennytkään, että mun rakkaus
sua kohtaan on näin vahvaa.
siinä unessa, mä näin teidät
kaupungissa, sä kävelit sun
uuden muijan kans mun ohi ja
se muija rupes aukoo mulle päätä,
huusi, että oon lutka. mä pysähyin,
ja seki pysähty.
sä jatkoit kävelyä vähän matkan päähän,
muijas kävi mun kimppuun, mä vaan
hakkasin sitä ja huusin sille, vittu
kukaan ei tee mulle näin, ei ikinä.
Lopetin vasta sitten, ku sä tulit siihen
viereen. Mut se muija oli jo aika paskassa
kunnossa. Lähin kävelee kotiin, en kestäny
katella enää.
Kotona, mä vaan makasin sängyssä,
kävin jossain koulun kokouksissa ja
olin muuten vain mietteissäni.
Mut sen unen yks ilta muutti kaiken.
Sä olit tehny itsemurhan tai sit se oli
vaan vahinko, että auto suistu tieltä.
Mä olin tapahtuma paikalla, itkin ja itkin.
Se oli pelkkää itkua, kunnes sut vietiin
ruumishuoneelle.
Mä tulin siellä käymään,
että saisin ees hetken vielä olla sun kans
kahden ja pyytää anteeksi kaikkia tekosia,
sielläkin itkin vain. Mut sit yhtäkkiä sä nousit
ylös ja hymyilit mulle, sanoit kaivannees mua,
käskit mun lopettaa itkemisen. nousit ylös ja
halasit mua. Katselit mua ja rupesit hymyilemään,
'' kulta, sä oot niin kaunis kun sä hymyilet. ''
Mua alko itkettää, '' miks sä menit pois mun luota,
kerro mulle? '' sain änkytettyä. sä sanoit jtn
'' en mä oo sun luotas koskaan mennyt pois,
mutta en vaan voinut katsoa, kuinka sä kärsit
mun kanssa. ''
Tottahan se ei ollut, mä en kärsinyt
koskaan sun kanssa, en ikinä. Mutta en uskaltanut
näyttää tunteitani sua kohtaan, ku musta tuntu,
että en oo tarpeeks hyvä sulle. Sanoit vielä, ennen
ku menit pois, että oisit tahtonut jatkaa mun kans
elämää ja olla ikuisesti mun kans. Mutta nyt se oli
turhaa, sä lähdit pois liian aikasin, eikä se oo hyvä
kellekään. Sä rutistit mua vielä kovasti ja suutelit,
sit rupesit nukkuu, ikuisesti. Samantien aloin itkeä,
itkin seuraavan viikon ja sitä seuraavan. En pystynyt
lopettamaan sitä, hetkellisesti aina lopetin, mutta sitten
sitä taas jatkui. kummittelit mun unissa vielä pitkään sen
jälkeen.
Hei sinä, ethän lähe oikeesti koskaan pois,
mä oon ihan onnellinen nyt, vaikka et halua
oikeesti koskaan enää olla mun kans, mutta
oon onnellinen siitä, että olet elossa, kiitos. <3