hmm, juteltiin tänään
paukkujen äärellä äitin ja
isin ja niiden tuttavien kanssa
tanelissa, mun miehistä. :D
Niin tulin sit siihen lopputulokseen.
Ku rupes vituttaa, että en enää ikinä,
en koskaan, koske kehenkään. en ees
kato silleen ketään. Koska siinä käy
aina tälleen, lopulta kenestäkään ei
kuulu mtn ja minä vingun ja märisen,
äyh. Parempi ilman miehiä. näin on.
Mutta irtosuhteita voin siinä mielessä
harrastaa, että ne tyypit pitää olla
sellasia, kenestä en varmasti
tykkää koskaan. :D
Vitutus on ankara ja masennus vielä
ankarampi. äh, tietää nämä taas,
paska mäihä aina.