mä oon oikeesti nii perkeleen pahoillani... meil ei oo mitää meneillää, ei ole ollut, eikä tule olemaan... mutta silti oon niin sairaan pahoillani... toivottavasti saan anteeks, en pakota sua antamaa kummallekkaa meistä anteeks, mutta mä vaa pyydän... koska haluun todellaki viel olla sun frendi, oot oikeesti silti yks mun parhaista ystävistä, usko tai älä usko....
p.s. älkää pliis kysykö tästä mitään, henkilö jolle tää on tarkotettu ymmärtää itse kyllä...