IRC-Galleria

rahaa, massii, pätäkkää, tuohta,
ne ei mulle tuota tänäänkään huolta,
pelaan sillä mitä kertynyt on sukan varteen,
pakkaan reppuun vaan just sen mitä mukaan tartten,
ja nostan mankan olalle,
fiilis on ku suuntais suomesta rantalomalle, yeah
ja se on kingii se ku mä kuljen pallot pomppii niinku pingikses,
ja ku istun aurinkotuolissa ja siin spiikkailen saisinko juomista nii,
siit on huolet tiessään, en stressaa mihin vuodet viekään,
suomee kierretään juoden tien pääl,
enkä tällä menol nuoren kuolen vielä,
mut mitä sitä katumaan teen sitä mitä haluan,
damn, sä voit pitää sitä satuna...

annan toisten mä talletella suuret setelit,
ne multa pitkät vain saa...
elän, pelaan, kuljen ja laulu soi,
osaansa ei muutella voi, ja ja..
määräänsä ei muutella voi...

jea, jea..okkei...
mä en palvo faksii, paperii ja hynää,
mulle riittää vaan mun kaverit ja paperi ja kynä,
eikä koskaan myntti, taikina ja täppi voi korvaa frendei, naisia ja räppii,
mä annan toisten juosta rahan peräs,
itse aina kesäl rahat kurkust alas vedän,
ja mul on vaa tapana laittaa rahaa palamaan
ja viikonloppun törsään aina monta sataa kapakkaan,
eiiii.. sit taas ahdistaa, mut heiii... sehän on massii vaan,
ei siinä tarvita laskinta, että mul on taas kymmenen kassissa,
yli kaks sataa leimaa mun passissa,
jep.. nautaa ku piippolan vaarilla,
annan toisten mä talletella suuret setelit,
mut ku tuun sun kylään nii sä kuulet metelit jep....

annan toisten mä talletella suuret setelit,
ne multa pitkät vain saa...
elän, pelaan, kuljen ja laulu soi,
osaansa ei muutella voi, ja ja..
määräänsä ei muutella voi...

yes.. rä..rä..rähinä, taateli (taateli), masardi (masardi),
jossain vain nii satais nii se ois vaa hasardi,
saakeli (saakeli), en murehdi (murehdi),
tai suuret setelit, rahat reteesti rulettiin, (niin...)
niin sitä pitää, mua ei voi pitää ikinä pihinä,
tuhlaaja pojan kipinä itää nii mitä sitä uhmaamaan,
omaa sisintä sitä ei pidätä mikään,
(jeaaa) ei vituta vaik fydet tililt häviää, (jos se...)
nimittäin riittää virittää vähän väriä,
aina vähän väliä päivii jotka nii äkkii ja muuten häviääkin vähin äänin pänii sisään, (mut heiii...)
se ei määrää mua ja sen määrä ei käännä mun päätä väärään suuntaan, (tasis...)
etsi suurta, suurempaa ku setelit-kin, pitkin, vaikka laulan ja litkin,

toisien mielestä lienen kurja kulkuri vain,
koska maallista mammonaa kokoa en,
kurkkuuni kumoan sen, ja ja...
kurkkuuni kumoan sen...

okkei...

annan toisten mä talletella suuret setelit,
ne multa pitkät vain saa...
elän, pelaan, kuljen ja laulu soi,
osaansa ei muutella voi, ja ja..
määräänsä ei muutella voi...

Poika istuu yksin omas kodissansa istuu?
Miettii tyttöä ja pidättelee itkuu,
Tottakai kaipuu ja suru satuttaa,
Mutta yksi ainoo asia vaan poikaa lohduttaa,
Että tyttö on onnellinen se on kaikist tärkein,
Ja poika tajuaa kuinka silti on tyttö tälle tärkee,
Tekis mitä vaan et tytön onnelliseks auttaa,
Nyt poika tajuaa vast mikä on tosi rakkautta.

Mitä on rakkaus onko se turhaa?
Onko se vain henkistä itsemurhaa?
Kannattaako rakastua jos se aina satuttaa?
Itseänsä kiduttaa lopulta sydämensä murtaa.

Mitä on rakkaus onko se turhaa?
Kannattaako aikaa tuhlaa yhteen hetken huumaan?
Jos rakkaus on aitoa sen tuntee sydämessä,
Pidä se mieles ettei rakkaus katoo hetkessä.

mul ei oo enää mitään menetettävää
mut on vaan pakostakin kestettävä
mul ei oo enää mitään menetettävää
ja välil tuntuu etten kestä enää

niin paljon rakastaa se luontoäiti lastaan
kun se matkaa puolikuolleen metrotunnelissa vastaan
aika juoksee ohi mustan auton takaikkunassa
koko pienen pienen rakennelman raiteilt tippumassa
tarvii vaan yhden kipinän sytyttäen nuotion
sit korttitalo sortuu taval mikä saa sun huomios
en tiedä mis oon enää, en tiedä mihin mennään
tai mis huomen aamul herään jos mä oon ees täällä enää
enkä edes jaksa välittää, kun vaan joskus välillä
sillon kun herään keskel yötä vitunmoiseen tärinään
hädässä budi tunnetaan ja unet saa lääkkeillä
blandaan viinaa jääteellä ja loput voit päätellä
kaks seuraavaa yötä nukkuu unohdukseen mun mukana
enkä enää tunne kipuu, ahdistusta lupaavaa
ja kun mä makaan lattialla kädes bliffi ja henny,
vitut menneisyydestä kun tulevaisuus on menny

en kykene käsittää miks omat väärät valinnat
ja ilman itsekontrollii miks sanat väärät valita
ai miks mä valitan, koska mä sitä osaan
ja päädyn naulattuna ristille kärsivän osaan
elämä loskaa, lahkeet paskas joutuu kahlaa
olo tukala, ja ei oo enää mukavaakaan
kun kaveripiirissä viikatemies nostaa kättään
en osaa itkee kyyneleit, mä osaan vaan räppää
autios kaupungis kuulen sieltä täältä ääntä
hei raivatkaa mut vittuun tuulen tieltä täältä
kääntää päätä, katson kohti mustaa aurinkoo,
jos kaikki on hyvin miks pohtii tuskaa ja ahdinkoo

mul ei oo enää mitään menetettävää
mut on vaan pakostakin kestettävä
mul ei oo enää mitään menetettävää
ja välil tuntuu etten kestä enää

väsyttää liikaa joka päivä tähän samaan herätä,
jos ei tunnu syystä ettei räppi mua elätä
tuntuu et kukaan kokenu tuskaa niinkuin minä,
mut sen on kokenu satoja miljoonia ihmisiä
en koskaan tuu saamaan elämää täydelliseks
aina tunnen itteni jollain lailla kateelliseks,
surulliseks, masentuneeks ja liian väsyneeks,
vihastuneeks, vittuuntuneeks ja maailmaan ärtyneeks
mun maailma on surua, tuskaa ja räppäämistä
enää koskaan ilman tunnetta paperille läppää pistä
musiikkia haluun näyttää mut pitää hengis
maailma on puolet raskaampaa kulkee tän äijän kengis

paska olo edelleen jo kolmat vuotta putkeen
istun kylmäl sillan kaiteel, mä poltan, juon ja itken
huomasin virheeni mut vasta liian myöhään
hassuu miten kaikki voikin muuttuu vaikka yhes yössä
myönnän mun mokat ja tyhmät tarpeeni
mä tiiän ettet syytä mua, mut pyydän anteeksi
mä muistan miten huusit kun soitin joka tunti
ja sen millast oli ikävöidä sua joka sekunti
sä sanoit päästä irti, mä sanoin ota kiinni
siit on aikaa jo, mut kaipaan sua joskus vielki syliini
nyt kun mietin syvii, tulevii ja menneit
ja mun unelmii hajonneit,
mä alan tajuu ettei mua oo tehty elää vanhaks,
näkee hopeahääpäivii, tuntuu ettei enää jaksa
aika nopeeta käy vähiin
ja kun unikaa ei tuu ilman budii tai bareludii
tuudittaudun haaveiluun, ehkä kohta on paremmin

mul ei oo enää mitään menetettävää
mut on vaan pakostakin kestettävä
mul ei oo enää mitään menetettävää
ja välil tuntuu etten kestä enää

mul ei oo enää mitään menetettävää
mut on vaan pakostakin kestettävä
mul ei oo enää mitään menetettävää
ja välil tuntuu etten kestä enää

Elämä on loppuun asti vitun iso palapeli,
Eti oikeet palat kohdalleen se selviä ei heti,
Kuitenkin lopulta puuttuu yks palapelinpala,
C'moon veitsi käteen veljet aika tehdä verivala,
Eli ala vannoon totuutta ja siihen mitä aiot,
Mitä ikin teetkin muista tehdä se raivol,
Kiitos teille kaikest tähän olis hyvä päättää,
Joten nyt tää tulee loppuun meitsi hyvästit jättää...