laiva lähtee ja satamaan jää pieni vana joka hilja haihtuu pois
voi kun ois merimies joka taakse katso ei
menneet pääsäni mellastaa minä mietin miten niistä pääsis pois
onko niin että aika voimat vihdoin vei
löytykö täältä ainuttakaan joka entisen vaan pyyhki pois
onko yhtääkään joka ylöspäin vain kiipeä
liian paljon on silmisäni sitä vanha joka mua hallitse
se on kilpenä vasta josta mä unelmoin