Kosketus hengityksen kaltainen
Niin kuin uni, jonka on joskus tultava loppuun
Valkoinen hiutale, joka sulaa pois
Kuinka virtaavaa voisi aikaa jarruttaa
Nyt kun tunti viimeinen kelloon kääntyy
Meidän liekkimme, jolle hengen annoimme
Jota kauan vaalittiin, nyt kuolee hiljaa
Sinua katson kauemmin kuin koskaan
Syvemmälle kuin koskaan aiemmin
Kävelet kanssani tumman virran rantaan
Annamme kuljettaa sen meidät pois